Sananparren mukaan ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Kun joulun viettäminen on aloitettu Tuomaan päivänä 21.12. päättää Nuutti 13.1. juhlakauden. Mutta miksi?
Tanskan prinssi Knud Lavard murhattiin 7.1.1131 ja julistettiin myöhemmin pyhäksi. Hänen kuolinpäivänsä oli heti loppiaisen jälkeen, joka teki siitä sopivan joulun päätöspäivän. Kuitenkin Ruotsissa päätettiin vuonna 1708 siirtää Knut kalenterissa nykyiseen ajankohtaansa 13.1. Tämä kai liittyi päivän rooliin joulun toisena lopettajana, sillä joulurauha on voinut kestää parhaimmillaan 20 päivää. Ruotsiksi sanotaankin ”tjugondag Knut körs julen ut”.
Vanha päivään liittyvä perinne ovat olleet nuuttipukit, jotka ovat käyneet siivoamassa taloista joulua pois. Ennen nämä ovat olleet naamioituneita miesporukoita, joiden käytyä ainakaan jouluolutta ei jäänyt taloon vanhenemaan. Kiertopäivä oli muuten vielä 1900-luvullakin alkuperäinen 7.1., mutta v. 1973 loppiaisen tultua väliaikaisesti liikkuvaksi juhlapyhäksi (työmarkkinajärjestöt halusivat vähentää arkipyhiä) katkesi loppiaisen ja nuuttipukkien yhteys, joka ei korjaantunut edes loppiaisen saatua entisen paikkansa takaisin 1990-luvun alussa.
Nykyään nuuttipukit ovat Suomessa elävää perinnettä lähinnä Satakunnassa, Varsinais-Suomen Vakka-Suomessa ja paikoin muuallakin. Nykyään kiertäjät ovat yleensä lapsia ja oluen sijaan palkkana makeisia. Monelle tänään on myös aika heittää joulukuusi pihalle, joten ehkä omammekin saa poistua tänään.
Jos joulun vietto vielä maittaa niin viimeinen etappi on kynttilänpäivä 2.2. (tosin nykyään työmarkkinajärjestöjen tahdosta seuraava sunnuntai). Silloin on joulusta 40 päivää ja muistellaan Jeesus-lapsen temppeliin vientiä. Se on viimeinen jouluun liittyvä juhlapyhä, jolloin suurinkin joulufani sanoo kuuselleen hyvästit.
Ossi Tammisto
Kirjoittaja on sauvolainen historioitsija,
joka löytää menneestä kiinnostavia paikallisia ja laajempiakin seikkoja ja tarinoita.