Kunnallislehden uutisvuosi 2022: Korona jäi sodan jalkoihin, mutta myös iloisia uutisia riitti kerrottavaksi

0

Paimio–Sauvo–Kaarina

Peimarin vuoteen 2022 mahtui niin suurta surua kuin myös lukuisia ilon hetkiä. Vaikka koronavirus ei enää samalla tavalla otsikoihin yltänytkään kuin parina aiempana vuotena, oli sitkeä virustauti edelleen monen perheen ja tapahtuman riesana myös menneen vuoden aikana.

Alkuvuoden suuri paikallinen shokki oli myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka vaikutti paljon arkeen ja elämään myös Peimarissa, jonne saapui satoja sotapakolaisia heti sodan alettua maalis–huhtikuun aikana.

Kunnallislehti tiivisti muun muassa nämä ja monet muut uutisvuoden paikallisesti tärkeimmät tapahtumat aukeamalle:

TAMMIKUU

Vuosi alkoi tehokkailla pop up -rokotustempauksilla Paimion terveyskeskuksessa. Parhaimpina päivinä kolmannen koronarokotteen sai useita satoja ihmisiä, ja jono terveyskeskuksen takapihalla kasvoikin kymmenien metrien mittaiseksi.

Pakurlan sillan uusimistyöt alkoivat työmaan perustamisella, liikennejärjestelyiden tekemisellä ja työmaateiden rakentamisella. Liikenne sillalla katkaistiin myöhemmin keväällä.

Puolivälissä kuukautta Paimionjoen jäällä havahduttiin suureen verilammikkoon. Se oli peräisin teurastamon jätevesiputkistosta ja tyrehdytti lupaavasti alkaneen jokijää-hiihtokauden muutaman päivän mittaiseksi.

Myös aluevaalit huipentuivat kuun lopulla siihen, että Peimarista saatiin aluevaltuustoon kolme edustajaa: Merja Laine (kesk.) ja Jouni Lehikoinen (kd.) Paimiosta ja Esko Kiviranta (kesk.) Sauvosta.

Tammikuu päättyi Valtteri-nimiseen lumimyrskyyn, joka kinosti paikoin Peimarissa lunta useita kymmeniä senttimetrejä.

Tieto Paimionjoen verisestä hiihtoladusta levisi alkuvuodesta laajalti eri puolilla Suomea.
Merja Laine nousi lopulta Paimion ääniharavaksi aluevaaleissa.

HELMIKUU

Varasvuoren uusien pikkumäkien rakentaminen oli edennyt jo siihen vaiheeseen, että ensimmäisiä koehyppyjä päästiin tekemään lumelle. Uusien

Sauvon ja Paimion rajamailla pyörinyt seitsemän suden lauma aiheutti sekä ihmetystä että osin pelkoa asukkaissa. Paimiossa luontopolulla oli kuun alussa jopa tilanne, jossa neljä sutta jahtasi metsästyskoiraa. Omistaja pääsi väliin ja tilanne raukesi.

Pekingin olympialaisissa nähtiin tukku paimiolaisosaamista, kun muun muassa Kiinan mäkimaajoukkueen valmennuksessa mukana ollut Pekka Kytösaho ja Suomen yhdistetyn maajoukkueen huollossa työskennellyt Ville Haahti viettivät helmikuunsa olympiahumussa.

Helmikuun 24. päivän startannut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan veti mielen matalaksi myös Peimarissa.

Varasvuoren mäkikeskus sai tukun uusia pikkumäkiä, jonka seurauksena keskuksesta tuli yksi Etelä-Suomen parhaista harjoittelupaikoista.

MAALISKUU

Sotaan reagoitiin Paimiossa nopeasti, ja muun muassa Tiia-Mari Tiittasen ja Sari Mäkiön perustama Ukraina-apu Paimio -keräys keräsi nopeasti kasaan tarvikkeita Ukrainaan lähetettäväksi. Myös pian saapuvaan sotapakolaisvirtaan varauduttiin seudulla heti maaliskuun ensimmäisinä päivinä, ja ensimmäiset ukrainalaiset majoittuivatkin paikallisille marjatiloille aivan kuukauden alussa. Sotaa paenneiden määrä seudulla kasvoi nopeasti, ja kuntien haasteena olikin löytää ihmisille riittävät majoitustilat.

Nuorisovaltuusto ilmaisi Paimiossa huolensa nuorten hyvinvoinnista. Nuorten mukaan fyysistä väkivaltaa, kiusaamista ja jopa seksuaalista häirintää on yläkoulu- ja lukiomaailmassa liikaa.

Sauvossa oli jo kuukauden puoliväliin mennessä lähes sata Ukrainasta sotaa paennutta. Paimiossakin määrä laskettiin useissa kymmenissä.

Koronakaan ei tahtonut vielä kahden vuoden jälkeen päästää otteestaan: nyt vallalla oli omikron 2-variantti, joka levisi tehokkaasti myös Peimarissa.

Myös jääkiekkokausi saatiin paikallisesti taputeltua, kun Haka putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ja vaikean kauden pelannut PKS onnistui täpärästi pelastamaan sarjapaikkansa 2. divisioonassa.

Ukraina-apu Paimio keräsi apua sekä Ukrainaan että myös sieltä Paimioon paenneille. Tiia-Mari Tiittanen (kuvassa) oli yhdessä Sari Mäkiön kanssa puuhaamassa avustuksia.

HUHTIKUU

Maanviljelijät ilmaisivat huolensa Ukrainan sodan seurauksena kohonneista polttoaineiden ja apulantojen hinnoista. Siinä missä kaupat kompensoivat nousuja kohottamalla tuotteiden hintoja, ei tuottajalle maksettava hinta kirinyt samassa tahdissa.

Mäkihyppääjä Niko Kytösaho teki kuun alkajaisiksi Paimion Urheilijoiden historiaa voittamalla seuran ensimmäisenä aikuisurheilijana henkilökohtaisen SM-kultamitalin mäkihypyssä.

Kevään paikallispoliittinen ”kuuma peruna”, Paimion historiateos päätettiin pistää ainakin hetkeksi jäihin.

Ammattiopisto Livia joutui huhtikuussa tiukan paikan eteen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö vaati sitä palauttamaan 266 000 euroa valtiolle. Liviaa hallinnoiva Peimarin koulutuskuntayhtymä oli vuodesta 2005 lähtien myynyt – muun muassa huutokaupoilla – erilaista tarpeettomaksi käynyttä valtiolta vastikkeetta saatua omaisuutta.

Kuun lopussa jännitettiin myös paikallisesti sitä, voittaako piikkiöläislähtöinen ammattimuusikko Roosa-Maria Leppänen Voice Of Finlandin finaalin.

Maanviljelijöiden tilanne huoletti muun muassa paimiolaista Tuomo Reposta kevätkylvöjen edellä.
Sauvoon majoittuneet ukrainalaiset järjestivät pääsiäisenä lämminhenkisen tapahtuman, jossa tarjolla oli sikäläisiä perinneherkkuja. Tapahtuma houkuttelikin paikalle satapäin paikallisia tutustumaan uusiin ihmisiin lämpimien keittoruokien ja leivonnaisten äärelle. Kuvassa Natalie Trokhymchuk.
Niko Kytösaho teki paikallista urheiluhistoriaa voittamalla Paimion Urheilijoille ensimmäisen aikuisten SM-kultamitalin mäkihypystä.

TOUKOKUU

Majoitustoiminta Paimion Parantolassa pääsi vauhtiin, ja myös uusi ravintola Toivo avasi ovensa parantolan tiloissa.

Paimion uimahalli Solinan mittava remontti starttasi purkutöillä. Uudistetun uimahallin pitäisi olla käyttövalmiina vuodenvaihteessa 2023–2024.

Kuntsarin verkkokyselyssä paljastui, että suurin osa kesän matkoista tehdään kotimaassa.

Monilajiseura Piikkiön Kehitys täytti 100 vuotta ja juhlisti pitkää taivaltaan isoilla seurajuhlilla kuun puolivälissä.

KESÄKUU

Paimion sisäliikuntahalli nousi yhä useammin otsikoihin alkuvuoden aikana, ja kesäkuussa hallisuunnitelmiin liittyen järjestettiin tilaisuus, jossa kuultiin sekä paikallisia päättäjiä että seuraväkeä. Suurimmat toiveet liittyivät pelikentän riittävään kokoon, kunnolliseen katsomoon ja kahvioon, sekä monikäyttöisyyteen.

Sauvon virastotalon remontti alkoi edetä vauhdilla, ja kesäkuussa paikalleen aseteltiin jo kattoelementtejä.

Paikallisen kesäteatterikauden starttasi Paimion kesäteatterin Nunnia ja Konnia. Kunnallislehdessä esitystä kuvattiin ”soivaksi ja heleäksi kokonaisuudeksi”.

Kuun lopulla Paimion keskustassa ihmetystä aiheutti Vistantieltä talon seinään suistunut auto, joka aiheutti seinärakenteisiin merkittävät vauriot.

Nunnia ja Konnia viihdytti Paimion kesäteatterissa 2022.

HEINÄKUU

Heinäkuu alkoi rekrytointiuutisilla, kun Paimion Parantola -säätiön toimitusjohtajana toiminut Hanna Helander jätti tehtävänsä. Helanderin paikkaajaa etsitään edelleen alkuvuodesta 2023.

Paikallinen kesäteatterikausi sai jatkoa Sauvon kesäteatterin Vihervaaran Annalla, jonka kerrottiin Kunnallislehden arviossa muun muassa sulattavan sydämet ja tarjoavan elämänmakuisen sekä lämpimän kasvutarinan. Esitys rikkoikin kaikki aiemmat kesäteatterin yleisöennätykset.

Paimion Rastin Katri Lindeqvist suunnisti Italian Garganossa 40-vuotiaiden naisten sarjassa tupla-MM-kultaan ja nihkeästi jalkapallon miesten Kolmosessa kautensa aloittaneet Paimion Haka ja Peimari United alkoivat nousta taulukossa ylöspäin.

Marjaniemen frisbeegolfratahanke Sauvossa sai keskikesällä rutkasti potkua perintövaroista, jotka osoitettiin radan tekemiseen. Valmiiksi 9-väyläinen kierros saatiin syyskuussa.

ELOKUU

Elokuussa Paimion maauimala Hiekkahelmi suljettiin muutamaksi päiväksi, kun haitallista vieraslajia, kiehkuravesiruttoa, poistettiin lammen pohjasta. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan vieraslaji oli päätynyt pohjavesialueelle toisesta Paimion maauimalasta, Ankkalammesta.

Myös runsas nuorten tekemä ilkivalta puhututti Paimiossa elokuussa. Vaurioita kertyi öisin niin Vistan koulukeskuksen ympäristössä kuin myös muualla Paimiossa.

Kuun puolivälissä maa vyöryi Paimionjoen varrella lähellä vanhaa Turuntien siltaa ja aiheutti osassa Paimiota monen päivän vesikatkoksen. Vyörymä oli jo toinen Paimiossa vuoden sisään.

Kuun loppupuolella kokeneen ratsastajan menehtyminen ratsastusonnettomuudessa Paimiossa ylitti myös valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Kiehkuravesirutosta muodostui vuoden 2022 paimiolainen vitsaus. Sitä löytyi runsaasti niin Ankkalammesta kuin myös Hiekkahelmestä. Ruttoa esittelemässä projektisuunnittelija Laura Paarala.

SYYSKUU

Vieraslajikeskustelu kiihtyi syksyä kohden, ja Paimio päättikin hakea lupaa Ankkalammen tyhjentämiseen sekä kemialliseen käsittelyyn kiehkuravesiruton poistamiseksi. Jo tässä vaiheessa oli selvää, että projekti tulisi maksamaan useita satoja tuhansia euroja kaupungille.

Asukkaat palasivat remontoituun Paltanpuistoon Paimiossa ja myös yleisötapahtumat tekivät hiljalleen paluun ikäihmisten elämään pitkän koronavaiheen jälkeen.

Selvitys paljasti, että peräti kolme neljä vastaajista käyttäisi Turun ja Salon välistä lähijunayhteyttä Paimiosta käsin. Piikkiössä ja Littoisissa vastaavaa käyttöintoa ei havaittu.

Kuun puolivälissä peimarilaisia järkytti uutinen siitä, että TOK sulkee Tammisillan ABC-liikenneaseman marraskuussa.

Syyskuussa saatiin lopullinen varmistus myös siihen, ettei Paimio teetä ainakaan tässä vaiheessa uutta ja kiisteltyä historiateosta.

Piikkiössä puhututti suunnitelmat uudesta seurakuntatalosta ja myös uuden kirkkoherran vaaleista.

Syyskuun lopulla Paimio nousi taas valtakunnan uutisiin ja tällä kertaa ilkivalta-asioissa: nyt harmitusta aiheutti nuorten tekemä ilkivalta Paimion kirjastossa. Sen seurauksena omatoimikirjasto suljettiin lokakuun ajaksi.

LOKAKUU

Nouseva sähkön hinta aiheutti huolta eri puolilla Peimaria, ja esimerkiksi Paimion ja Kaarinan jäähallit sekä Paimion hiihtoputki olivat todellisissa ongelmissa kohonneiden energialaskujen kanssa.

Lokakuun loppupuolella kohistiin betonijätteitä Liedon puolelle, mutta Paimionjoen valuma-alueelle kuljettavan Totaalipurku Oy:n toiminnasta. Joen varrella yrittävien ja asuvien huoli mahdollisista ympäristöriskeistä nousi otsikoihin ja Liedon kunta lupasikin toimia asiaan liittyen.

Paimion pääsy Föliin varmistui, kun Turku näytti viimeisenä jäsenkuntana valoa liitokselle. Tällä tiedolla Paimio liittyy Föliin kesällä 2024.

Lokakuun lopulla koronapotilaiden määrä kääntyi pitkästä aikaa jälleen kasvuun TYKS:ssä.

MARRASKUU

Tammisillan ABC-huoltoasema oli viimeistä viikonloppuaan auki, ja ”Tammarin jäähyväisiin” kokoontuikin täysi salillinen ihmisiä maistelemaan keittiön herkkuja vielä viimeistä kertaa.

Littoislainen kotileipuri Tiia Karonen voitti Koko Suomi leipoo -kilpailun.

Paimion talousarvio hyväksyttiin myös valtuustossa, ja se tietää muun muassa sitä, että kauan kaivattua sisäliikuntahallia suunnitellaan Paimioon vuoden 2023 aikana. Jos suunnitelma hyväksytään, alkaa hallin rakentaminen heti vuoden 2024 alussa. Samalla hyväksyttiin myös Oinilan päiväkodin ja Kriivarin koulun remontointi- ja uudisrakennussuunnitelmat.

Kuun lopulla varmistui, että Ankkalampi tyhjennetään syksyllä 2023 vieraslajien poistamiseksi.

JOULUKUU

Joulukuun alkajaisiksi huolta aiheutti ruoka-avun tarpeen kasvu ja samaan aikaan vähenevä lahjoitettavan ruoan määrä.

Sauvo puolestaan sai valtiolta maantien 181 ja Saustilantien risteyksen kiertoliittymän toteuttamiseen peräti 700 000 euron ”joululahjarahan”. Kiertoliittymä on tarkoitus tehdä jo kuluvan vuoden aikana.

Joulun alla suurta surua aiheutti liikenneonnettomuus, joka vaati yhden ihmisen hengen aivan Paimion ydinkeskustassa Kairankulman liikekiinteistön edustalla.

Vuosi vaihtui lopulta kostean lämpimässä säässä, kun sadat paimiolaiset kokoontuivat jokipuistoon katselemaan Paimion yrittäjien ja kaupungin järjestämää tulishow’ta.