PAIMIO
Teksti ja kuvat: Hanna Kammi-Rahnasto
Neuvolatoiminta Suomessa täytti viime vuonna pyöreät sata vuotta ja sen kunniaksi toimitus kävi katsomassa, mitä kaikkea lasten neuvolakäynnillä oikein tapahtuu. Tällä kertaa Paimion lastenneuvolan vastaanotolle oli saapunut seitsemän kuukauden ikäinen Isabella-vauva yhdessä äitinsä Ida-Sofian ja isänsä Rikard Lehtisen kanssa.
Isabella oli tullut tapaamaan terveydenhoitaja Anne Juntusta kuukausittaisen kontrollikäynnin merkeissä.
Käynnin aikana vauva muun muassa punnitaan, häneltä mitataan niin pään ympärys kuin vartalon pituus, tunnustellaan ihoa ja tarkistetaan tuntuvatko ensimmäiset hampaat jo suussa. Alkuun Isabellaa tuli vastaanotolle tervehtimään myös lääkäri, joka tutki, että pienen sairastelun jälkeen korvat ovat kunnossa.
Neuvolan kontrollikäyntien tarkoituksena on seurata lapsen luonnollista kehitystä. Tapaamisia on joka kuukausi koko vauvavuoden ajan. Sen avulla niin äiti kuin terveyden ammattilainen pysyy kärryillä muun muassa siitä, että lapsi kasvaa normaaliin ja hyvään tahtiin eivätkä mahdolliset sairaudet tai muut häiriötekijät vaikuta kasvuun ja kehitykseen.
Miten uusi arki sujuu?
Lisäksi neuvolassa keskustellaan joka kerta vanhempien voinnista ja jaksamisesta. Isabellan äiti Ida-Sofia toteaa, että on hienoa, miten vanhempien hyvinvoinnin tukeminen ei loppunut äitiysneuvolan käynneille vaan on jatkunut lastenneuvolassakin. Hoitaja kyselee aina, miten vanhemmat ovat jaksaneet uudessa, muuttuneessa arjessa.
– Saan aina kertoa käynneillä tai jopa soittaa, jos minulle tulisi jotain murheita. Siitä tulee luottavainen olo, kun tietää saavansa apua, jos sitä tarvitsee, Ida-Sofia miettii.
Isabellan vanhemmat ovat todella tyytyväisiä neuvolapalveluihin.
Molemmat toteavat, että palvelut ovat tuntuneet arvokkailta ja tärkeiltä, kun aiempaa kokemusta vauva-ajasta ei ole. Heidän mukaansa positiivista on myös se, että äitiysneuvolasta lähtien on asioitu saman terveydenhoitajan kanssa.
– On huojentavaa, ettei tarvitse aina selittää asioita uudelleen toiselle ihmiselle. Tiedämme mihin tulemme ja kenet tapaamme tänne saapuessamme ja aina jatkamme siitä, mihin viimeksi olemme jääneet, tokaisee Rikard.
Vanhempien mukaan hieman yli puolen vuoden ikäisellä tyttärellä käynnit ovat sujuneet hyvin. Nyt Isabella hiukan vierastaa, mutta se kuuluu luonnolliseen kehitysvaiheeseen.
Ida-Sofia naurahtaa, että rauhallisista käynneistä voisi luulla, että Isabella on verkkainen vauva, mutta totuus on toinen.
– Hän oppi juuri viime viikolla ryömimään ja perässä saa kyllä juosta ja energiaa löytyy.
Suomessa neuvolapalveluihin voi luottaa
Paimion neuvolassa vuonna 2019 työskentelynsä aloittanut terveydenhoitaja Anne Juntunen toteaa, että neuvolatyö, jossa seurataan lapsen ja äidin hyvinvointia on ainutlaatuista Suomessa. Hänen mukaansa ulkomailla terveyspalveluiden laatu ei ole välttämättä samalla tasolla tai ne eivät ole kaikkien tavoitettavissa.
– Suomessa neuvolatoiminta niin kuin muutkin terveydenhuoltopalvelut ovat huippuluokkaa.
Juntusen mukaan erityistä on se, että neuvola on Suomessa maksuton. Hän toteaa, että odottavan äidin, tai jo syntyneen lapsen terveyden seuranta on kaikille mahdollista lähtökohdista riippumatta. Hän nostaa esiin, että esimerkiksi erilaiset rokotteet ovat tärkeitä lapsen suojaamisen kannalta eikä niitä saadakseen tarvitse hankkia kalliita vakuutuksia, että lapsi pääsee terveydenhuollon piiriin.
Terveydenhoitajana Juntunen kertoo työskennelleensä niin lapsi- kuin äitiysneuvolassa.
– Alkuun luulin, että tahtoisin työskennellä vain äitien kanssa, mutta vuosien myötä olen alkanut nauttimaan lasten parissa työskentelystä yhä enemmän ja enemmän.
Parasta työssä on sen intensiivisyys. Yhdistelmäpalveluiden myötä hän voi tavata yhtä perhettä usean vuoden ajan, aina äidin alkuraskaudesta lapsen kouluikään saakka.
– Kyllä monet perheet tulevat hyvin tutuiksi ja se on etuoikeus työssä.
Juntusen mukaan neuvolan täytyy myös pysyä kehittyvän maailman mukana. Hän kertoo, että netti on nykyään pullollaan täynnä tietoa erilaisista asioista aina vauvan hoitoon, vaivoihin, raskauteen kuin sen riskeihin liittyvissä asioissa. Hän toteaa sillä olevan hyviä, mutta usein myös huonoja puolia.
– Neuvolasta tulleeseen informaatioon ja neuvontaan voi aina luottaa, eikä vanhempien tarvitse arpoa, mikä on todenmukaista ja mikä ei. On meidän tehtävämme pysyä ajan hermoilla, hän korostaa.
Infoboxi neuvolasta
- Neuvolatoiminta sai alkunsa Helsingissä 1922
- Vuonna 1944 annettiin laki, jonka mukaan Suomen joka kuntaan perustetaan äitiys- ja lastenneuvola
- Neuvolat ovat pudottaneet imeväis- ja äitiyskuolleisuuden ennätyksellisen alas, torjuneet infektiotauteja ja tuberkuloosia
- Neuvola on toteuttanut lapsille suunnatun valtakunnallisen rokotusohjelman
- Tarjoaa henkistä tukea perheille
- Tavoittaa kaikki suomalaiset odottavat äidit ja lapsiperheet
- Suomalainen neuvolajärjestelmä tunnetaan joka puolella maailmaa
- Neuvola on maksuton palvelulähde:stm.fi
