Mitä nimesi kertoo sinusta tai tuttavastasi? Tuore kirja avaa nimien historiaa ja merkityksiä

0

Jokaisella meistä on nimi, mutta moniko on sen tarkemmin miettinyt oman nimensä historiaa, merkitystä tai viestiä? Kun lapsi syntyy, on herkästi tuttavien ja sukulaisten kolmas kysymys pituuden ja painon jälkeen se, onko lapselle mietitty nimeä. Sitä arvuutellaan, jotkut jopa järjestävät nimiäisistä ison tapahtuman ja lopulta nimeä saatetaan juhlia nimipäivien yhteydessä isommin tai pienemmin vuosittain.

Tietokirjailija Marianne Kiskola ja kuvataiteilija Katja Kouvalainen ovat perehtyneet tuoreimmassa kirjassaan Tunnetko nimesi? – kiehtova matka nimien maailmaan siihen, miten yleisimmät suomalaiset nimet ovat syntyneet. Iso osa Suomessa käytetyistä nimistä on lainattu muualta, mutta 1835 ilmestynyt Kalevala synnytti myös aidosti suomalaisten nimien perimän, jonka seurauksista nautitaan – tai näkökulmasta riippuen kärsitään edelleen 2020-luvulla.

Joillekin voi tulla yllätyksenä esimerkiksi se, että vielä vuonna 2010 Suomen toiseksi suosituin tytölle annettu etunimi Aino on samalla yksi vanhimmista suomalaisista nimistä. Muita Kalevalan peruja ovat muun muassa Terhikki, Vellamo, Kyllikki, Tellervo, Ilmari, Kullervo ja Väinö.

Perisuomalainen onkin vierasta



Toisille yllätyksen voi aiheuttaa se, että perisuomalaisina pidetyt nimet kuten Leena, Liisa, Maija, Erkki, Heikki tai Matti ovat itse asiassa lainanimiä muualta. Ne ovat suoria 1880-luvulla tehtyjä käännöksiä ulkomaalaisista nimistä, vaikka toki nykyisellään nimillä on jo oma pitkä lähes 150-vuotinen historiansa.

Nimi on myös tapa erottua toisista, ja siksi myös nimillä on omat muoti-ilmiönsä. Ensin jokin nimi pomppaa harvinaisesta vähän suositummaksi, ja pian nimen suosio syö itse itsenä takaisin harvinaisuuksien joukkoon ennen uutta nousukautta. Näin on myös käynyt useille nimille Suomessa, jotka pomppaavat suosioon tasaisin väliajoin. Esimerkiksi vuoden 2021 suosituin pojan nimi Leo on ollut viiden suosituimman pojan nimen joukossa myös 1900-luvun alkuvuosina, kuten 1950- ja 1960-luvuillakin.

Latinaa ja “täyttä hepreaa”



Kaikkein perinteikkäimmät Suomessakin yleiset nimet ovat peräisin latinalaisista tai heprealaisista nimistä. Viime vuosien suosikkinimistä Olivia ja Oliver tarkoittavat latinankielessä oliivipuuta tai sen lehvää. Karita taas juontaa juurensa latinankielessä Caritaan, joka merkitsee rakkautta. Pentti puolestaan on latinankielisen nimen Benedictus variantti, joka merkitsee siunattua.

Hepreankielisistä nimistä Suomessa yleisiä variantteja puolestaan ovat nimet kuten Rebekka (lumoava, kiehtova), Saara (ruhtinatar) ja Elia, Eeli tai Eljas (Jumalani on Jahve). Simo taas periytyy Simeonista, joka tarkoittaa hepreaksi “hän on kuullut”. Nimi voi tosiaankin olla toiselle siinä mielessä “täyttä hepreaa”.

Jos nimien syntytarinat ja merkitykset kiinnostavat laajemminkin, kannattaa ehdottomasti tutustua Kiskolan ja Kouvalaisen tuoreimpaan teokseen. Sen jälkeen lähes jokaisen vastaantulijan nimellä on taatusti toinen tai useampikin merkitys.

Tunnetko nimesi? – Kiehtova matka nimien maailmaan. Kirjapaja 2022. Kirjoittanut Marianne Kiskola ja kuvittanut Katja Kouvalainen.

Jennasta Oliviaan ja Aleksista Leoon



Suosituimmat etunimet eri vuosina



Vuosi 2021



Tytöt

1. Olivia

2. Lilja

3. Eevi

4. Sofia

5. Venla

Pojat

1. Leo

2. Eino

3. Oliver

4. Elias

5. Väinö

Vuosi 2010



Tytöt

1. Emma

2. Aino

3. Venla

4. Aada

5. Ella

Pojat

1. Elias

2. Onni

3. Eetu

4. Veeti

5. Aleksi

Vuosi 1999



Tytöt

1. Jenna

2. Emilia

3. Emma

4. Julia

5. Laura

Pojat

1. Aleksi

2. Ville

3. Eetu

4. Juho

5. Jere

Koko 1900-luvun ylivoimaisesti suosituin tyttöjen nimi on Maria (235 457 annettua nimeä) ja pojilla puolestaan Juhani (309 007 annettua nimeä).

Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto ja Helsingin yliopiston nimipäiväalmanakka

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän