Muuttovoiton positiivinen ongelma Paimiossa: “Ihan hirveän montaa päivähoitopaikkaa ei ole vapaana”

0
Eino Lehtinen, Otso Hiekko ja Patrik Kankare ideoivat, miltä Paimion kaupungintalo voisi näyttää seuraavan remontin jälkeen. Paimion Palatsiksi nimetty monivärinen rakennus herättäisi taatusti huomiota.

Paimio

Toistaiseksi vielä ilman päivähoitopaikkaa olevien lasten hakemuslomakkeiden määrä on Paimion kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Hilkka Koretin mukaan kasvanut tasaisesti alkuvuoden aikana. Nyt lukema alkaa hipoa jo 20:ta, mutta siitä huolimatta hän ei ole huolissaan. Hoitopaikat kyllä järjestyvät, joskin se vaatii vuosi vuodelta enemmän sumplimista ja järjestelemistä.

– Aika tiukkaa alkaa kyllä olla, mutta jos nyt vertaa tilannetta muutaman vuoden takaiseen, ei tilanne ole kuitenkaan yhtä vakava. 30 vuoden kokemuksella voin sanoa, että hoitopaikka on aina järjestynyt. Ja niin järjestyy nytkin, Koret lupaa.

Ja toki siihen velvoittaa lakikin. Siitä hetkestä kun hakemus on tehty, on kunnalla neljä kuukautta aikaa järjestää lapselle hoitopaikka. Toki sellaisessa tilanteessa, jossa lapsen vanhempi on juuri työllistynyt tai päässyt opiskelemaan, on hoitopaikka järjestettävä kahdessa viikossa.

– Ne ovat välillä haastavia tilanteita, ja siksi meillä onkin pakko olla koko ajan muutama hoitopaikka vapaana. Myös vuorohoitopaikoissa on pakko olla pieni puskuri, koska vanhempien työtilanne voi muuttua nopeastikin, Koret kertoo.

Lähes 700 lasta päivähoidossa



Merkille pantavaa on, että viime aikoina yhä useammin hakemus saapuu muusta kunnasta kuin Paimiosta. Eli yhteyttä otetaan heti, kun vanhemmilla on tieto, että perhe on lähikuukausina muuttamassa Paimioon, ja siten myös hoitopaikan hakeminen on ajankohtaista.

– Siitä huomaa, että Paimio houkuttaa tällä hetkellä muuttajia ja erityisesti lapsiperheitä. Sen voisi sanoa olevan sellainen viime vuosien ilmiö.

Paimiossa on parhaillaan noin 850 vuosina 2016–2022 syntynyttä, eli ikänsä puolesta varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvaa lasta. Heistä hieman vajaat 700 on päivähoidossa, ja käytännössä se määrä on samalla koko kapasiteetti.

– Ihan hirveän montaa paikkaa ei ole vapaana, mutta toki tässä on mietitty nyt väliaikaisena ratkaisuna muun muassa sellaista, että otettaisiin vanha Lempilän päiväkotirakennus takaisin käyttöön. Se helpottaisi akuuttia tilannetta, joka helpottaa sitten toivottavasti elokuussa 2024 valmistuvan uuden Oinilan päiväkodin myötä, Koret kertoo.

Oinilasta hyvä ensiapu



Paimiossa päiväkotipaletti muodostuu kaikkiaan kuudesta kunnallisesta ja neljästä yksityisestä päiväkodista. Tämän lisäiksi yksityistä varhaiskasvatuspalvelua on yhdessä ryhmäperhepäivähoitoyksikössä eli ryhmiksessä. Ensi vuonna tuohon kokonaisuuteen on näillä näkymin nousemassa myös pitkään odotettu Oinilan päiväkoti, joka tosin voi, kuluvan vuoden päätöksistä riippuen, olla yhtä hyvin julkinen kuin yksityinenkin päiväkoti.

Joka tapauksessa Oinilaan on kaavailtu 75–80 lisähoitopaikkaa, joka olisi Koretin mukaan ”erittäin hyvä ensiapu”.

– Auttaisi se tähän hetkeen paljon, kun oletettavasti Paimioon muuttaa lapsiperheitä myös tulevina vuosina. Lähes 80 lisähoitopaikkaa ja suurin osa niistä 0–3-vuotiaille suunnattuna olisi merkittävä lisä nykytilanteeseen. Toivotaan, että Oinilan päiväkotisuunnitelmat etenevät aikataulussaan.

Henkilökunnasta pulaa



Lisähoitopaikkojen lisäksi myös lisähenkilökunnalle on jatkuva tarve. Koretin mukaan kilpailu hyvästä työvoimasta on kiristynyt viime vuosina selvästi, koska varhaisopettajia ei tahdo vain enää olla työmarkkinoilla riittävästi. Se luo erityisesti haasteita niissä tilanteissa, kun apua tarvittaisiin lyhytaikaisesti.

– Ihan sentään vastaavissa ongelmissa ei olla vielä kuin mitä esimerkiksi Helsingistä on kuulunut, mutta onhan se ihan totta, että välillä työvoiman saaminen on todella hankalaa ja työlästä. Varsinkin kuluvana talvena, jolloin äkillisiä sairaspoissaoloja on erilaisten virustautien takia tullut melko paljon. Silti tarvittava määrä väkeä on aina saatu töihin.

Oma apunsa päivähoitotilanteessa on myös siitä, että Paimiossa on edelleen naapurikuntiin verrattuna melko kattava perhepäivähoitotarjonta. Koret laskee, että kaikkiaan perhepäivähoitajia on 19, joista 16 hoitaa lapsia omassa kodissaan.

Takavuosina heitä oli parhaimmillaan jopa 60.

– Onhan se määrä laskenut tasaisesti koko ajan, mutta jos esimerkiksi Kaarinaan ja Turkuun vertaa, on perhepäivähoitajia suhteessa vielä Paimiossa aika hyvin. Ehkä työn vaativuus ja se, että koti on samalla työpaikka, on vähentänyt perhepäivähoitajien määrää. Onneksi heitä on kuitenkin vielä näinkin mukavasti, Koret kiittelee.

”Parasta on, kun saa tehdä kaikenlaista”



Jokelan päiväkodissa arki täyttyy leikeistä, musiikista, päiväretkistä ja tietyssä vaiheessa myös koulumaailmaan tutustumisesta.

Antton Sipilä , Aaron Merikukka ja Julius Lehtola ovat majanrakennuspuuhissa, kun tammikuinen arkiaamu vaihtuu hiljalleen aamupäivään Jokelan päiväkodissa. Runkorakennelma kattoineen pöydästä, seinät pystyyn pehmeästä sermistä ja ovi nojatuolin pieleen. Valmista.

Lasten leikkejä vierestä seuraava varhaiskasvatuksen opettaja Riina Soukainen-Tausa käy kysymässä lapsilta, missä majan olohuone on?

– Tässä ihan edessä, oven vieressä, huikkaa Sipilä majan sisuksista.

Huoneen toisella laidalla 3-vuotias Alina Pekola ja 6-vuotias Dario Kasala testailevat päiväkodin tuoretta joululahjaa, älytaulua.

Pian taululle onkin piirettynä talo, lemmikkejä ja leluja. Taivaalla hymyilee myös aurinko. Uusi älytaulu on selvästi lasten mieleen, sillä hetken päästä myös majanrakentajat ovat paikalla kokeilemassa taulun eri ominaisuuksia.

– Tämä on ollut nyt alkuvuoden hitti. Se tuli joulun välipäivinä, voisi sanoa että kuin joululahjaksi, hymyilee päiväkodinjohtaja Päivi Kylén .

Paimion kaupunki lahjoitti loppuvuoden aikana kyseiset taulut, virallisemmin kosketusnäyttötaulut, kaikille Paimion varhaiskasvatuksen esiopetusyksiköille.

Koulumaailma tutuksi



Älytaulussa on selvästi uutuudenviehätystä, mutta mistä noin ylipäänsä lapset nauttivat eniten päiväkotipäivissä?

– Siitä kun saa tehdä kaikenlaista. Rakentaa majoja, piirrellä älytaululla, kasata rakennelmia, luettelee Antton Sipilä.

– Askartelu on parasta, tuumii puolestaan Alina Pekola.

– Koulussa on kiva käydä, jatkaa puolestaan Aaron Merikukka.

Hetkinen, koulussa? Totta tosiaan, Jokelan päiväkodin esikoululaiset käyvät kahden viikon välein tutustumassa koulumaailmaan naapuritalossa, Jokelan koulun puolella.

– Se on jo pitkään jatkunut tapa, ja ruokailemassa käydään säännöllisesti myös lukion ruokalassa. Siten koulumaailma tulee tutuksi jo varhaiskasvatuksen loppuvaiheessa, eikä hyppy koulumaailmaan tunnu niin isolta, kun tilat ja osa ihmisistäkin ovat jo entuudestaan tuttuja, Päivi Kylén kertoo.

Tuttuus tärkeää



Tärkeintä toki on, että ihmiset ovat tuttuja päiväkodissa. Kylénin mukaan henkilökunnan pysyvyys on Jokelan päiväkodissa ollut aina hyvä, ja myös sijaisia ja lyhytaikaisia työntekijöitä on saatu mukavasti.

Elokuussa työt varhaiskasvatuksen opettajana Jokelassa aloittanut ja 3–5-vuotiaiden ”Kippareiden” kanssa työpäivänsä viettävä Riina Soukainen-Tausa kokee, että välillä byrokratia vie henkilökunnan aikaa liiaksikin.

– Kieltämättä, välillä tuntuu että koneella istuminen, erilaisten suunnitelmien tekeminen ja raportointi vie turhan paljon aikaa päivästä. Totta kai sitä haluaisi käyttää mahdollisimman paljon aikaa lasten kanssa ja keskittyä siihen, miksi oikeasti tätä työtä rakastaa tehdä, Soukainen-Tausa miettii.

Toisaalta hän nostaa esiin myös sen, miten paljon esimerkiksi päiväkodissa työskenteleminen nykyään vaatii.

– Palkka ei saisi olla tärkein motivaattori, mutta varmasti silläkin on vaikutusta, kun nuoret miettivät, mille alalle he parhaillaan hakeutuvat opiskelemaan. Varhaiskasvatuksen opettajan työ on todella vaativaa ja monipuolista, mutta ennen kaikkea antoisaa ja mielenkiintoista, hän korostaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän