PAIMIO, SAUVO, KAARINA
Suomen riistakeskus viestitti vuodenvaihteessa olevansa huolissaan siitä, että Varsinais-Suomen alueella valkohäntäpeurojen metsästys on ollut odotettua vaisumpaa.
Peurakanta on ollut useita vuosia voimakkaassa kasvussa ja saalismääriä on järjestelmällisesti kasvatettu muun muassa liikennevahinkojen vähentämiseksi. Tällä metsästyskaudella kannan laskun varmistamiseksi tavoitteeksi asetettiin metsästää vähintään saman verran peuroja kuin viime kautena.
Eri puolilla Varsinais-Suomessa metsästäjät ovat kuitenkin viestittäneet, että peurakanta on vähentynyt. Paimionlahden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö ei tähän usko. Hänen mielestään kanta-arviot pitävät sitä heikommin paikkansa mitä pienemmistä alueista on kyse.
– Voi olla pieniä alueita, joilla nyt peuroja on harvemmassa, mutta ne vain hakeutuvat sinne, missä on paremmat olot.
Metsästys
sujunut hyvin
Paimionlahden Riistanhoitoyhdistyksen alueelle myönnettyjä kaatolupia on 25.1. mennessä käytetty 534,5 ja eläimiä on kaadettu 703.
– Kaikkia lupia tuskin koskaan saadaan käytettyä, mutta niitä on aina varmuuden vuoksi otettu riittävästi. Siten saadaan jaettua lupia tasaisesti seuroille ja metsästettyä sujuvammin, sanoo Perkkiö.
Valkohäntäpeurojen metsästysaika jatkuu helmikuun puoleen väliin, eli aikaa on vielä kolmisen viikkoa. Loppukiri siis odotuksissa.
– Ovat peurat huippuajoista vähentyneet, mutta kyllä niitä yllättävän paljon kuitenkin on, sanoo peurapäällikkö Panu Kankaanranta esitellessään vahtipaikkaansa Korpelan metsässä. Hän on samaa mieltä kuin Marko Perkkiö, että peurat hakeutuvat turvallisille alueille. Vaikka jossain tuntuu, että peuroja on nyt aiempaa vähemmän, jonnekin muualle syntyy taas tihentymiä.
Kankaanranta on ampunut viime vuosina kymmenittäin peuroja, ja useimmat tältä vahtipaikalta. Hän tiedostaa, että metsästys ja varsinkin ruokintapaikalla herättää joissakin arvostelua, mutta muistuttaa, että kyse on peurakannan säännöstelystä eritoten liikennevahinkojen torjumiseksi.
Vahtipaikalla ei ole koskaan kiire. Panu sanoo, että hänelle metsä tarjoaa hetken hiljentymisriitin.
Tällä vahtipaikalla peuroja seuraa ympäri vuorokauden riistakamera, jossa näkyy miten toisinaan peurat ovat todella valppaana ja päät pystyssä kuuntelevat joka suuntaan. Malttavat olla syömässä ehkä vain viisi minuuttia. Jollain toisella kerralla ne voivat olla rauhassa tunninkin ajan.
– Tästä kulkee susien reitti ihan vierestä. Kerran kun menin passipaikalle niin lumessa näkyi sudenjäljet metrin päässä siitä, missä istun. Tätä reittiä ne kulkevat Husoon ja Vaskiolle.
Panu Kankaanranta on Riistanhoito- ja metsästysammunnan harrastajat RMH ry:n peurapäällikkö ja myös Riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-avun (SRVA) yhteyshenkilö. Hänkin vahvistaa, että kaatolupia on vielä tälle kaudelle heidänkin seurassaan jäljellä, ja on todennäköistä, ettei kaikkia lupia saada metsästysaikana käytettyä.
