Piikkiönlahden huonoon kuntoon päässyt lintutorni purettiin viime kesänä. Metsähallitus sai rakennusluvan uutta tornia varten ja kilpailutti hankkeen. Vain rahoitus jäi uupumaan.
– Uusi lintutorni oli työlistalla ja siihen oltiin budjetissa varauduttu, mutta tornin rakentamiskustannukset olivat enemmän kuin mitä meillä oli siinä kohtaa varaa käyttää, tarkentaa kenttäpäällikkö Anssi Riihiaho Metsähallituksesta.
– Metsähallituksen perusrahoituksella ei pystytä tekemään tällaisia rakennustöitä. Olimme saaneet eduskunnalta erillismäärärahaa perusrahoituksen päälle, joilla lintutorni olisi pystytetty, mutta ne rahat eivät riittäneet eikä tiedossa ole enempää ylimääräisiä resursseja.
Metsähallituksen kukkaro on kiinni
Anssi Riihiaho pitää todennäköisenä, että lintutorni jää Piikkiönlahdella lopulta kokonaan rakentamatta, ainakin jos Metsähallituksen pitää maksaa se.
Vaikka torni on piikkiöläisellä mittapuulla suosittu, Metsähallitus priorisoi esimerkiksi kansallispuistoja ja muita valtakunnallisesti merkittäviä luontokohteita, joissa kävijämäärät ovat ihan toista luokkaa kuin Piikkiössä.
– Luontopalveluiden viesti on pitkään ollut, että perusrahoituksemme on liian pieni, noin 7,5 miljoonan euron verran. Metsähallitukselle on annettu jatkuvasti lisää vastuita, mutta rahoitus ei ole tullut perässä ja joudumme tekemään tällaisia ratkaisuja kuin nyt Piikkiönlahdella.
Eri asia sitten on, löytyisikö tornin rakentamisen varat muualta. Esimerkiksi Kaarinan kaupunki on lähestynyt Metsähallitusta ja ehdottanut osallistuvansa hankkeeseen jollain summalla. Myös muut sponsorit voisivat lähteä mukaan.
– Kyllä meillä on näissä tehty kummiyhteistyötä. Tämä vaatisi, että esimerkiksi jokin yhdistys ottaisi asian koordinoinnin vastuulleen, vinkkaa virkistyskäytön asiantuntija Sanja Forsström Metsähallitukselta.
Piikkiön uudesta lintutornista oli tarkoitus tulla esteetön, mikä nostaa sen hintaa.
– Hyvin harvoin lintutornit sijaitsevat paikassa, jonne pääsisi autolla. Piikkiönlahdella tämä on mahdollista, ja siksi halusimme tehdä sen uudesta tornista esteettömän.
Halvin urakoijan tarjous esteettömästä lintutornin rakentamisesta Piikkiönlahdelle oli 35 000 euroa. Tarkalleen ei tiedetä, mitä torni olisi maksanut ilman luiskaa, mutta Forsström arvelee, että hinta olisi ollut kahden kolmasosan verran.
Moni lintutorni samassa jamassa
Piikkiönlahden lintutorni oli muutaman vuoden käyttökiellossa ennen kuin se purettiin. Purkutöitä vauhditti Metsähallitukselle tuntemattomaksi jäänyt paikallinen, joka oli yrittänyt kaataa tornin itse moottorisahalla, tässä onnistumatta.
– Torni oli sen jälkeen todella vaarallinen. Kaivinkone kävi sen sitten pikaisesti kaatamassa. Ei ole tullut tällaista omavaltaisuutta ainakaan minulle ennen vastaan! Sanja Forsström kertoo.
Olennaisin syy tornin huonoon kuntoon ei kuitenkaan ollut liian innokas moottorisahailija vaan se, että tornin perustukset olivat liian matalat.
– Veden ollessa korkealla tornin tukipuut kastuivat ja se lahosi alapäästä.
Uusi torni olisi pystytetty samaan paikkaan mutta korkeammilla perustuksilla.
Purettu lintutorni rakennettiin 1990-luvulla EU-rahoituksella. Anssi Riihiahon sanoin silloin elettiin lintutorni-buumia.
– Samoilla EU-rahoilla nousi lintutorneja melkein joka niemeen ja notkelmaan. Nyt ne kaikki ovat käyttöikänsä päässä.
