Poistotekstiilit saavat entistä useammin uuden elämän, kun jätelaki velvoittaa kaikki Suomen jätelaitokset poistotekstiilien erilliskeräykseen vuoden 2023 alusta alkaen. Käytännössä jätelaitokset lajittelevat kierrätykseen soveltuvan kotitalouksista tulevan tekstiilimateriaalin ja lähettävät sen Lounais-Suomen Jätehuollolle Turkuun. Kierrätykseen soveltumaton materiaali menee edelleen energiakäyttöön.
Turussa poistotekstiilit lajitellaan tarkemmin materiaalien mukaan ja etsitään niille jatkokäyttöä. Osa kelpaa jopa myytäväksi kirpputorilla. Teko- ja sekakuituja sisältäviä kankaita ei kuitenkaan pystytä vielä toistaiseksi hyödyntämään jatkojalostuksessa, vaan ne menevät poltettaviksi.
Ne tekstiilit, jotka kelpaavat jalostettaviksi uusiokäyttöön mekaanisella kuidunavauksella, Turun lajittelukeskus lähettää Paimion poistotekstiilien jalostuslaitokseen. Sellaisia ovat enimmäkseen denim-, villa- ja neulosmateriaalit.
Miljoona kiloa hylättyjä tekstiilejä
Lounais-Suomen Jätehuollon jalostuslaitoshankkeen projektipäällikkö Aki Honkanen kertoo, että tähän mennessä poistotekstiilejä on kerätty jo 20 jätelaitoksen alueilta, jotka kattavat noin 4,5 miljoonaa asukasta.
– Tänä vuonna Lounais-Suomen Jätehuolto on jo käsitellyt noin 800 000 kiloa poistotekstiilejä. Uskomme, että ensi vuonna määrä nousee yli miljoonaan kiloon. Siitä noin 30–40 prosenttia soveltuu kuidunavaukseen.
Paimion jalostuslaitoksessa kankaiden kuidut avataan monivaiheisessa automaattisessa prosessissa. Laitteisto leikkaa kankaat suikaleiksi ja poistaa niistä vetoketjuja, nappeja ja neppejä sisältävät osat. Lopuksi linjasto sylkee sisuksistaan valmiin raaka-ainepaalin.
Paljon mahdollisuuksia tuotekehitykselle
Käytetystä materiaalista riippuen jalostuslaitoksen valmistamasta raaka-aineesta voidaan esimerkiksi kehrätä lankaa ja kutoa siitä kankaita, tai hyödyntää raaka-ainetta kuitukankaan valmistuksessa. Raaka-aineesta voidaan myös tehdä vaikkapa huonekalujen pehmusteita, öljynimeytysmattoja tai lämmöneristeitä.
– Mahdollisuuksia tämän raaka-aineen käyttöön on todella paljon. Olemme tekstiilien kierrätyksessä vasta alkumetreillä, eikä kovinkaan monilla aloilla ole mielletty tällaisen kierrätyksen hyödyntämistä, Honkanen pohtii.
– Vielä toistaiseksi Paimion laitoksella ei ole riittävästi asiakkaita, joten voimme tarjota vaikkapa ilmaisen koe-erän niille, jotka haluavat lähteä kehittämään tuotteita raaka-aineestamme.
Honkanen muistuttaa, että neitseellisten raaka-aineiden käyttö on katoavien luonnonvarojemme kannalta kestämätöntä. Nykyään esimerkiksi yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen tarvitaan 2 700 litraa vettä. Luonnonvaroja säästyy jo sillä, jos raaka-aine korvataan edes osittain kierrätysraaka-aineella.
Isomman laitoksen rakentaminen harkinnassa
Paimion poistotekstiilien jalostuslaitos on koelaitos, joka on toiminut vasta runsaan vuoden. Asiakkaiden suhteellisen pieni määrä näkyy myös siinä, että laitos on ollut seisoksissa joulukuussa.
– Meidän ei kannata ajaa ihan pieniä määriä. Ja sekin on vaikuttanut, kun joudumme käyttämään pörssisähköä. Laitteisto vie nimittäin paljon sähköä. Meillä on kuitenkin tilauksia odottamassa, ja käynnistämme koeajot taas tammikuussa, Honkanen kertoo.
– Ketään ei ole lomautettu koeajotaukojen takia, sillä poistotekstiilien kierrätyksessä töitä riittää. Laitos työllistää neljä henkeä, ja he ovat työskennelleet tämän ajan toisessa toimipisteessämme Paimiossa.
Lounais-Suomen Jätehuolto suunnittelee isomman poistotekstiilien jalostuslaitoksen rakentamista Turun Topinojalle. Sen olisi tarkoitus aloittaa vuonna 2025.
Honkanen toteaa, että hankkeeseen liittyy vielä kysymysmerkkejä. Ensin on katsottava muun muassa se, miten käy EU:n tekstiilistrategialle, jossa mahdollisesti määritellään myös tekstiilituottajien vastuu tekstiilin keräilyn ja kierrätyksen suhteen vuodesta 2025 alkaen. Jos uusi laitos rakennetaan, Paimion laitos jatkaa nykyisissä tiloissaan tai vaihtoehtoisesti siellä olevat koneet siirretään Turkuun.
FAKTA
EU:n tekstiilistrategia tulee
Suomen Tekstiili & Muoti ry ja Rester Oy järjestävät Paimiossa tammikuun 17. päivä kutsuseminaarin kiertotalouden luomista liiketoimintamahdollisuuksista.
Suomi on tällä hetkellä poistotekstiilien kierrättämisessä yksi edelläkävijöistä maailmassa, mutta pohdinnassa on, miten tämä valjastetaan EU:n sääntelyn ja yritysten sekä kuluttajien kannalta kannattavaksi liiketoiminnaksi tulevaisuudessa.
Seminaari pidetään Paimion parantolassa, jonka jälkeen seminaariin ilmoittautuneilla on mahdollisuus vierailla Rester Oy:n poistotekstiilien käsittelylaitoksessa, joka on pohjoismaiden suurin tällä erää.
Tilaisuus on tarkoitettu Suomen Tekstiili & Muoti ry:n jäsenyrityksille, järjestäjätahojen yhteistyökumppaneille sekä alueen päättäjille ja medialle.
Vuonue kehitti Toivo-puuvillalangan
Paimiolainen yrittäjä Piia Aaltonen on Vuonue -yrityksessään kehittänyt Suomen ensimmäisen poistotekstiileistä valmistetun puuvillalangan. Kuitu siihen on kerätty ja käsitelty Suomessa, Paimiossa, mutta kehrätty Espanjassa, koska sitä lähempää ei löytynyt puuvillan kehruukonetta. Lanka tuli markkinoille syksyllä.
– Sain idean ja otin noin vuosi sitten yhteyttä tekstiilinkierrätyslaitos Resteriin, että olisiko puuvillakuitua saatavissa. Lindströmin puuvillapyyherullat nousivat materiaalina esiin, ja niistä saatiin ensimmäinen erä kuitua. Seuraava erä voi olla jotain muuta puuvillaa, kertoo Piia.
Toivo-nimen saaneessa langassa on 70 prosenttia kierrätyspuuvillaa ja 30 prosenttia tenceliä. Puuvillakuitu on lyhyttä, joten tencel-puukuitu pidempänä silkkisenä kuituna on mukana tuomassa kestävyyttä.
Toivo-langan nimi oli siten helppo, että se sopii hyvin kierrätysprosessiin ja toivoon. Lankana Toivo sopii neulontaan, virkkaukseen ja moniin muihin käsitöihin sekä askarteluun.
– Vain mielikuvitus on rajan mihin sitä voi käyttää. Lanka on muoviton ja mahdollisimman ekologinen, sanoo tyytyväinen Piia näyttäessään esimerkiksi kesäistä pitsineulospuseroa, joka on neulottu Toivosta.
Vuonue- yritys on tullut tunnetuksi edistämällä kotimaisen lampaanvillan hyötykäyttöä ja päätymistä langoiksi. Lampaanvillaa pystyy kehräämään ja värjäämään Suomessa. Tuotevalikoima on nykyisellään jo hyvinkin laaja ja lampaanvillan luonnollisten sävyjen lisäksi niissä löytyy jo monenlaisia värejä. Puoti Paimion Korvenalantiellä on pullollaan värejä ja erilaisia lankoja, mutta pääosa asiakkaista hankkii langat nettikaupan tai jälleenmyyjien kautta.
Uutta Vuonueen lankavalikoimassa ovat viime vuoden lopulla markkinoille tulleet kierrätysvillalangat, jotka Piia on kehittänyt Lounais-Suomen Jätehuollon kautta saadusta kierrätysvillasta. Näissä langoissa on 70 % uutta lampaanvillaa ja loput kierrätysvillaa. Kierrätys-Manta ja Kierrätys-Tilta lankoja on Vuonuen hyllyillä jo saatavilla kahta eri paksuutta ja Piia esittelee innoissaan, miten lankojen värisävyt sointuvat hienosti aiempiin villalankoihin.
