Viime lauantaina Sauvon Seuralassa kävi kova kuhina, kun paikalle oli saapunut noin 120 ukrainalaista pakolaista viettämään heille järjestettyä joulujuhlaa. Ortodoksinen kirkko seuraa juliaanista kalenteria, ja sen mukaan Ukrainassa vietetään perinteisesti joulua loppiaisviikonloppuna, tarkemmin 7. tammikuuta, vaikka sodan vuoksi esitykset joulunvieton aikataulun muuttamisesta länsimaisemmaksi ovat vahvistuneet.
Seuralan ulko-ovelle saakka kantautui herkullisen ruoan tuoksu ja puheensorina täytti suuren salin tilan. Kuusi koristi nauhoineen ja palloineen lavan edustaa eikä lahjoja oltu unohdettu, sillä paketit olivat löytäneet paikkansa havupuun alta. Ukrainasta saapuneet pakolaiset saivat nauttia perinteisistä ukrainalaisista jouluruoista sekä musiikkiesityksistä pitkin iltaa.
Tulijoita enemmän kuin mahtui
Juhla startattiin avajaispuheella ja vieraat tervetulleiksi toivotti Perttu Laaksonen , joka oli yksi tilaisuuden järjestäjistä. Laaksonen totesi olevansa iloinen nähdessään, että ettei yksikään pöytäpaikka jäänyt tyhjäksi, päin vastoin. Paikalle oli saapunut vajaat 200 ihmistä ja enemmän osallistujia olisi ollut tulossa, mutta tilanpuute tuli vastaan. Kuutisenkymmentä vierasta oli auttamisessa mukana olleita aktiivisia paikallisia.
Tilaisuus ei ollut yhden miehen, järjestön tai yrityksen organisoima. Juhlaa oli suunnitellut ja järjestänyt moni paikallinen vapaaehtoinen yhdessä ukrainalaisten kanssa.
Sauvossa on Laaksosen mukaan tehty ahkerasti hommia ukrainalaisten viihtyvyyden ja kotiutumisen eteen ja sitä työtä hän muisti puheessaan. Lisäksi Laaksonen toivoi, että vierailijat voisivat nauttia juhlasta, vaikka oma tilanne kotimaassaan huolettaa.
– Vaikka olemme täällä tänään vaikeiden ja traagisten tapahtumien seurauksena toivon, että jokainen läsnäolija pystyisi nauttimaan juhlan avulla edes hieman joulupyhän tunnelmasta ja
toistemme seurasta, Laaksonen summasi liikuttuneena.
Hän kertoo, että juhlasta tahdottiin tehdä mahdollisimman viihtyisä ja ukrainalaisia perinteitä kunnioittava. Siispä Sauvoon asettuneet pakolaiset saivat kertoa omat mielipiteensä niin järjestelyihin, ohjelmaan kuin ruokamenuun liittyen.
Joulupöydässä perinteistä
herkkupuuroaKeittiössä hääräsi viisi ahkeraa ukrainalaisnaista, ja apuna oli muutamia suomalaisia vahvistamassa ruoanvalmistusjoukkoja, kun ruokaa piti valmistaa vajaalle kahdelle sadalle henkilölle. Muulle juhlakansallekin esittäytyneet kokit kertoivat, että töitä on paiskittu aterian eteen ja ruokia on valmistettu oma kotimaa mielessä. Tarjolla oli muun muassa vehnäpuuroa, jota keittäjät pyysivät kaikkien erityisesti maistamaan. He kertoivat, että se on Ukrainassa yksi joulupöydän suurimmista herkuista. Lisäksi menusta löytyi haudutettuja perunoita, salaattia, silliä ja ranskalaisittain valmistettua lihaa.
– Puuro saattaa näyttää rusinoineen ja saksanpähkinöineen suomalaisista kummalliselta, mutta toivon todella, että annatte sille mahdollisuuden, keittiössä vaikuttanut Tatjana naurahti.
Lavalle nousi myös kotimaastaan sotaa paennut Andrii Lozovyk , joka kertoi, mitä perinteitä ukrainalaiseen jouluun kuuluu. Hän aloitti puheensa tervehdyksellä, jota Ukrainassa käytetään aina joulupyhien aikaan.
– Христос народжується, eli Kristus on syntynyt, hän lausui ja muut ukrainalaiset vastasivat hänelle takaisin samalla tavalla.
Lozovyk kertoi, että Ukrainassa joulu on suuri perhe juhla, jolloin läheiset kokoontuvat yhteen. Hänen mukaansa juhla-aterialla pöydät notkuvat erilaisia herkkuja ja ruokia, kun juhlijoille kootaan kahdentoista ruokalajin illallinen. Lisäksi useiden perheiden perinteisiin kuuluu joulukirkko.
Tilaisuudessa laulettiin paljon joululauluja kolmella eri kielellä, suomeksi, ukrainaksi ja englanniksi. Juhlaa varten Sauvoon oli saapunut myös arvovaltaisia ukrainalaisia musiikkivieraita, kun oopperalaulaja, baritoni Volodymyr Andrushchak ja hänen muusikkoystävänsä Vsevolod Sadovyj saapuivat esiintymään Seuralaan. Parivaljakko on opiskellut yhdessä musiikkia kotimaassaan ja nykyään he myös esiintyvät yhdessä. Juhlaa järjestäneille ukrainalaisille oli tärkeää, että he saavat juhlaan oman kotimaansa musiikkia.
Andrushchak kertoi, että vieraat olivat toivoneet häneltä tiettyä kappaletta. Joululaulu kertoi onnen ja menestyksen toivotuksesta ja kevään pääskysten lennosta. Laulua hiljentyi kuuntelemaan koko Seuralaan saapunut juhlaväki, eikä liikutuksen kyyneliltä vältytty.
Kummitädin kanssa Suomeen
Kaarinaan asettuneet nuoret Yeva Pozhaz ja Sofiia Bei olivat saapuneet joulujuhlaan suuren seurueen kanssa, sillä Kaarinasta oli järjestetty Sauvoon bussikuljetus. Ystävykset olivat iloisia, että pääsivät nauttimaan pyhinä joulun tunnelmasta, vaikka haikeuttakin oli ilmassa.
Nyt noin kymmenen kuukautta Suomessa asuneet Yeva ja Sofiia kertovat, että ovat kotiutuneet Kaarinaan hyvin, vaikka he ovat havainneet myös paljon eroavaisuuksia.
– Täällä on todella kylmä talvella, kylmempi kuin kotona. Koemme kuitenkin, että Suomi on hyvä paikka olla, he summaavat.
Tytöt arvostavat erityisesti avuliaita ihmisiä ja he kertovat, että suomalaisten avokätisyys ja auttamisen halu on ollut positiivisella tavalla yllättävää.
– Aina, jos kysyn, saan apua. Kaikki ovat ystävällisiä ja siitä on tullut turvallinen olo, toteaa Sofiia.
Orvoksi jäänyt Yeva on viettänyt 18-vuotis syntymäpäiväänsä Suomessa. Hän kertoo elävänsä täällä normaalia nuoren ihmisen elämää, vaikka kaipuu kotiin on suuri. Erityisesti hän kertoo ikävöivänsä Ukrainaan jäänyttä isoäitiään ja he soittelevatkin toisilleen lähes päivittäin. Suomeen hän päätyi lähtemään kummitätinsä mukana, sillä heidän asuinalueellaan ei ollut enää turvallista olla.
Yeva sanoo, että joulujuhla on hänen mielestään iso kunnianosoitus ukrainalaisille pakolaisille. Hänen mukaansa moni ukrainalainen oli yllättynyt, kun kuuli mahdollisuudesta juhlia joulua Sauvossa. Yeva toteaa, että voi puhua monen paikalla olijan puolesta, kun sanoo, että kiitollisuus on päällimmäinen tunne järjestetystä tilaisuudesta. Hän iloitsee erityisesti, että paikalla on paljon ukrainalaisia ja he saavat viettää joulua yhdessä suurena yhteisönä, niin kuin joulua kuuluisi hänen mukaansa viettää.
– Täällä tuntuu siltä, että sain pienen palan kotia Suomeen pyhäpäiviksi.
