Kestikartanolla ristipölytystä poistotekstiilin merkeissä – ”Nyt keskitytään laatuun ja jatkojalostukseen”

0
Kuninkaantien Kestikartanossa järjestetyssä tapahtumassa oli kolmisenkymmentä osallistujaa. Kuvassa yritysten edustajia eri puolilta Suomea.

PAIMIO

Suomi toimii globaalisti edelläkävijänä tekstiilinkierrätyksessä. Myös Paimiossa etsitään tarmokkaasti keinoja löytää uusia kiertotalouden hankkeita ja mahdollisuuksia.

– Paimio tunnetaan jo hyvin poistotekstiilin pilottialustana, ja siksi toivomme, että voidaan löytää uusia kumppanuuksia ja innovaatioita.

Tällaisin saatesanoin Paimion kaupunki ja kiertotalouden hankekoordinaattori Johanna Liipola kutsuivat yrityksiä kautta maan mukaan Poistotekstiilin Ristipölytys -tapahtumaan.

Kyseinen ”matchmaking” pidettiin viime viikon torstaina Kuninkaantien Kestikartanon tiloissa Paimion Vistantiellä. Kutsuun vastasi 17 yritystä, joukossa myös muutama paimiolainen maakunnallisesti tunnettu yritys.

Parin alustuksen jälkeen mentiin itse asiaan eli yritysten välisiin keskusteluihin. Ne käytiin tällä kertaa suljetuin ovin.

Kaukaakin tultiin



Paimion kaupungin elinkeinojohtaja Jani Penttilä oli erittäin tyytyväinen tapahtuman osanottajamäärään.

– Kiinnostusta poistotekstiilien hyödyntämiseen erilaisissa teollisissa prosesseissa on paitsi täällä Paimiossa ja Varsinais-Suomessa myös laajalti eri puolilla Suomea, Penttilä iloitsi.

– Jopa Pohjois-Pohjanmaalta saakka oli matkustettu pariksi tunniksi Paimioon kuulemaan uusinta tietoa alalta.

Paimiossa toimivan Rester Oy:n tuotekehityspäällikkö Kirsi Jaakkola alusti tilaisuudessa aiheesta ”Yritysten sivuvirrat ja poistotekstiilit uusiokäyttöön”.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) Anna Gartonin aiheena oli kotitalouksien poistotekstiilit ja niiden hyödyntäminen. Garton on LSJH:lla kiertotekstiilien ja palvelujen asiakkuusvastaava.

Rester Oy ja LSJH toimivat Paimiossa samassa suuressa hallissa. Kyseessä on Pohjois-Euroopan ensimmäinen laitos laatuaan.

Kummallakin yrityksellä on Paimiossa oma linjastonsa, strategiansa ja toimintamallinsa. Rester hankkii kierrätysmateriaalinsa yrityksiltä, LSJH kotitalouksilta.

Puuvilla parasta



LSJH on jo vuosien ajan kehittänyt tekstiilien kiertotaloustoimintaa tavoitteenaan löytää parhaat kierrätysratkaisut kaikille poistotekstiileille.

Tekstiiliraaka-ainetta voidaan kierrättää voidaan kierrättää jatkoprosesseina muun muassa rouheena, hakkeena, kuituna tai hienokuituna.

Kierrätettyä tekstiiliraaka-ainetta voidaan hyödyntää monenlaisissa prosesseissa lopputuotteiden ollessa muun muassa lankoja, kankaita, kuitukankaita, komposiitteja, pehmusteita, eristeitä ja mattoja

LSJH:n Anna Gartonin mukaan lähtökohtana on, että arvokas raaka-aine ei jää käyttämättä, vaan menee kiertoon.

– Isona haasteena on löytää kaikille materiaaleille parhaat kiertotaloudelliset ratkaisut. On paljon erilaisia kuituja ja pituuksia. Tavoitteena on aina sopiva kuidun pituus ja oikeat jakaumat, Garton totesi.

– Nyt keskitytään laatuun ja jatkojalostukseen. Meidän keräyksissä, jotka on suunnattu kotitalouksille, on luonnonkuitua noin puolet. Luonnonkuidulla on kysyntää. Tällä hetkellä paras kuitu on puuvillapohjainen.

Materiaali ei lopu, päinvastoin. Mutta materiaaleja ei kannata lähettää toiselle puolelle maapalloa.

Näin linjasto toimii



Resterin Kirsi Jaakkola kuvaili puheenvuorossaan, miten Resterin mekaaninen kuidunavaus-linjasto toimii ja mitä kaikkea sen läpi voidaan ajaa.

– Ensi vaiheessa materiaalista poistetaan kovat osat, jotka eivät avaudu kuiduksi – esimerkiksi napit ja trenssit. Apuna on metallinpaljastin. Sitten materiaali syötetään leikkurille, jolloin leikkurin terät leikkaavat materiaalin pitkin ja poikin, Jaakkola kertoi.

– Sen jälkeen tekstiili ajetaan sylinteriin, missä sitä kosteutetaan ja pehmennetään erilaisin pehmennysainein. Mitä pidempää ja hienompaa kuitua halutaan, sitä enemmän kosteutusta ja pehmennystä. Siilossa esimerkiksi neljän tunnin kostutus.

– Esiavaus- ja avauslinjaston sylinterit ovat koneen sisällä. Niissä on terävät metalliset piikit, jotka karstaavat kuidun ulos tekstiilistä.

Viimeinen vaihe on paalaus. Uusiokäyttöön menevien kuitupaalien paino vaihtelee 100 ja 200 kilon välillä.

Villa, puuvilla, viskoosi ja polyesteri ovat Jaakkolan mukaan helppoja materiaaleja. Vaikeimpia ovat erilaiset sekoitemateriaalit.

– Kun kuitua tulee teollisuudesta, on kyse usein puuvilla-polyesteristä valmistetuista työvaatteista, eli prosessit ovat enimmäkseen sujuvia.