Ennen Varasvuoren hyppyrimäen rakentamista 1952 Paimion talviurheilukeskus oli jo ennen talvisotaa Naskarlassa, nykyisen Myllyojantien vaiheilla.
Naskarlassa oli kyläläisten talkoilla 1935 rakentama hyppyrimäki, josta pisimmillään ehkä reilun 15 metrin hypyt olivat mahdollisia, rakennetun osan korkeus oli 6,5 metriä. Paikalliset isännät lahjoittivat mäen 1936 päivätyllä lahjakirjalla Paimion Suojeluskunnalle, jonka toiminta päättyi rauhanehtojen mukaisesti 1944. Naskarlan hyvissä maastoissa hiihdettiin vuoteen 1952, eli Varasvuoren suurmäen valmistumiseen asti. Suuremman hyppyrimäen suunnitteleminen aloitettiin Paimiossa jo 1930-luvulla, mutta sotavuodet siirsivät hanketta.
1946 toimintansa aloittaneet Paimion Urheilijat ottivat tavoitteekseen suurmäen rakentamisen. Sen toteutusvaiheeseen päästiin 1950-luvun alussa. Tarkan harkinnan jälkeen mäen paikaksi vuokrattiin Spurilan kartanolta Varasvuoren alue, johon suunnitellun mäen laskettiin mahdollistavan yli 60 metrin hypyt.
Pienempiä mäkiä olivat ennen Varasvuorta rakennettu Kriivarin mäki, jossa olivat mahdollisia 24 metrin hypyt, sekä jälkeen, 1957 rakennettu Nakolan mäki, jossa hypättiin 35 metrin hyppyjä. Suojaisempi Nakola jäi tarpeettomaksi 1969, jolloin Varasvuoren ison mäen viereen rakennettiin saman kokoinen mäki.
Varasvuoren mäki oli valmistuessaan Suomen neljänneksi suurin, Paimion Urheilijat alkoivat viritellä ajatusta hakea Suomen mestaruushiihdot Paimioon. Hakemus jätettiin 1962 ja saman vuoden kesäkuussa Suomen Hiihtoliitto myönsi kisat Paimioon, joka tuolloin oli noin 6400 asukkaan maalaiskunta.
Varasvuorella alkoivat mittavat rakennustyöt. Suomen Saviteollisuuden lahjoittamista tiilistä muurattiin nelikerroksinen, lämmitettävä tuomaritorni, Helsingistä ostettiin suuri parakki kisarakennelmien rakennustarpeiksi. Puhelinasentaja Viljo Suomi suunnitteli tiedonsiirtoon liittyvät releointilaitteet. Äänentoiston suunnittelusta vastasi insinööri Unto Pakkala. Rakennusmestari Viljo Numminen toimi kisakeskuksen 12 -miehisen rakennustyöryhmän päällikkönä.
Kisojen onnistuminen oli tulosta monen ryhmän ja toimikunnan hyvästä yhteistyöstä. Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Ali Koskimaa totesi jälkeen, että Paimion SM-hiihdot oli huolella valmisteltu ja selostajalegenda Pekka Tiilikainen kiitteli Paimion erinomaista selostamoa. Hiihtoliitto ja Yleisradio eivät päässeet sopuun kisojen televisiointiin liittyvistä asioista, siksi kisoja ei televisioitu. Sää suosi kisoja, talvi oli kylmä ja runsasluminen.
Varasvuoren vanhan mäen tornin korkeus oli 24 m, 1997 rakennetun nykymäen tornin korkeus on 18 m. Varasvuoren kisojen vetovoima on hiipunut, muovitettu mäki toimii harjoitusmäkenä läpi vuoden. Vuoden 1989 jälkeen hiihtolajien arvokilpailuja ei sääriskin vuoksi ole myönnetty Etelä-Suomeen.
Arimo Lähdeniitty
Kirjoittaja on paikallisen historiatiedon
arvostettu harrastaja ja tuntija.
