Kansanopistoissa tarjottava korkeakouluun valmentava koulutus nostaisi suomalaisten koulutustasoa. Näin uskoo Suomen Kansanopistoyhdistys ja katsoo, että suomalaisten koulutustasoa voidaan nostaa ja koulutuksellista tasa-arvoa edistää vain innovatiivisin uusin ratkaisuin
Helmikuisessa tiedotteessaan yhdistys esittää korkeakouluun valmentavan koulutuksen kokeilun käynnistämistä kansanopistoissa.
Niin sanottu KOVA-koulutus olisi opiskelijalle maksuton ja tarjoaisi korkea-asteen ulkopuolelle jääville nuorille mahdollisuuden aloittaa kansanopistossa lukuvuoden mittaiset avoimet korkeakouluopinnot. Niiden aikana he voisivat suorittaa jopa 40–50 opintopistettä, mikä on varsin huomattava määrä.
– Suomessa tarvitaan joustavia polkuja, joita pitkin yhä useammat eri lähtökohdista tulevat nuoret aikuiset voivat edetä kohti korkeakoulua. KOVA-koulutus edistäisi merkittävästi korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja olisi yksi vastaus Suomen koulutussektorin keskeisimpiin kipukohtiin, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar .
Paimiossa on kiinnostusta
Paimiossa pitkälti yli sata vuotta toimineen Varsinais-Suomen Kansanopiston (VSKO) rehtorin Pekka Kolehmainen mielestä Suomen Kansanopistoyhdistyksen esitys on mielenkiintoinen.
Pekka Kolehmainen, voisiko VSKO:lla olla kiinnostusta ja resursseja tällaiseen koulutustarjontaan?
– Tällä hetkellä meidän suorituksemme ovat niin sanottuja opiskelijaviikkoja eivätkä opintopisteitä. Riittää siis, että ollaan läsnä opetuksessa, ilman henkilökohtaisia pisteytyksiä, Kolehmainen kertoo.
– Kyseessä on kuitenkin ehdottomasti harkitsemisen arvoinen ehdotus. Siihen tarttuminen luultavasti vaatisi kuitenkin jonkin yhteistyötahon, jotta voisimme myöntää näitä opintopisteitä.
Tuhat vuosittaista opiskelupaikkaa
KOVA-koulutus lisäisi korkeakoulutuksen saavutettavuutta sosiaalisesti ja alueellisesti. KOVA-kokeilu tarjoaisi vuosittain lukuvuoden mittaisen opiskelupaikan noin tuhannelle 19–22-vuotiaalle nuorelle.
Se joustavoittaisi pääsyä kiinni korkeakouluopintoihin.
Jyväskylän Korpilahdella toimivan Alkio-opiston rehtori Jaana Laitila katsoo, ettei lukio tai ammatillinen koulutus anna kaikille riittäviä opiskeluvalmiuksia korkeakouluopintojen suorittamiseen.
– KOVA-koulutus tarjoaisi yksilöllistä ohjausta, vahvistaisi nuorten aikuisten akateemisia opiskelutaitoja ja sujuvoittaisi siirtymää toiselta asteelta oman alan korkeakouluopintoihin, sanoo Laitila, joka on myös Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja.
Suomessa 73 toimivaa kansanopistoa
Suomen Kansanopistoyhdistys on Suomessa toimivien kansanopistojen edunvalvoja ja edistää toiminnallaan sivistyksellistä tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. Yhdistyksen jäseniä ovat 73 Suomessa toimivaa kansanopistojen ylläpitäjää.
Kansanopistot järjestävät vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta, oppivelvollisille suunnattua koulutusta ja työvoimapoliittista koulutusta.
Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 eri-ikäistä opiskelijaa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa ja lisäksi noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.
Suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat kääntyneet laskuun.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman Sivistyskatsauksen mukaan oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa yli 20 vuotta. Samalla suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut OECD-maiden keskitason alapuolelle.
Suomen koulutetuin ikäluokka ovat tällä hetkellä vuonna 1978 syntyneet eli yli 40-vuotiaat.
Samaan aikaan taustaan ja alueeseen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat kasvaneet.
Tuoreen raportin mukaan vasta 70 prosentin korkeakouluasteen tasolla Suomen olisi mahdollisuus siirtyä OECD-maiden häntäpäästä lähelle kärkeä. Tällä hetkellä korkeakoulutusaste on Suomessa 40 prosenttia.
