Vaikka vanhuspalvelut siirtyivät vuodenvaihteessa uuden maakunnallisen hyvinvointialueen kontolle, tehdään kunnissa yhä ikäihmisten hyvinvointiin tähtäävää työtä.
Paimiossa sillä saralla tärkeissä rooleissa ovat kaupungin liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Matleena Koskinen ja hyvinvointiohjaaja Tiina Kalasniem i. He pitivät vuoden alkaessa keskenään palaverin pohtien ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointiasioita moneltakin kantilta.
Vistan mäki on ikäihmiselle pitkä
Pohdinnassa olivat muun muassa omaehtoinen ja ohjattu liikunta sekä Paltanpuiston esteetön kuntosali. Lisäksi esille nousivat voima- ja tasapainon merkitys sekä liikunta talviaikaan.
Aika iso ongelma talvella on se, että liukkailla talvikeleillä monet vanhukset eivät rohkene lähteä ulos liikkumaan. Eikä kyytiä sisätilojen äärelle ole tarjolla läheskään aina.
– Ja kun kyydeistä puhutaan, niin aika harva työikäinen ja -kykyinen tulee ajatelleeksi, että Vistan mäki on ikäihmiselle normaalikeleilläkin pitkä ja tuntuu sitä jyrkemmältä, mitä enemmän vuosia kertyy, Koskinen sanoo.
– Samalla täytyy tietenkin muistaa myös toimintarajoitteisten kuljetustarpeet.
Tiedänkö aikataulun, löydänkö pysäkin?
Myös Kalasniemi näkee, että Paimiossa tulisi panostaa selkeästi nykyistä enemmän palveluliikenteen tarjontaan, toimivuuteen ja aikatauluihin.
– Päiväaikaan käytettävissä oleviin liikunta- ja kokoontumistiloihin, ystäväpiireihin ja senioritansseihin olisi ikäihmisen mukava tulla – kuten myös viikonloppuna teatteriin tai konserttiin – mutta monen kohdalla se tyssää siihen, ettei kyytiä ole, Koskinen ja Kalasniemi harmittelevat.
– Jo se on monen kohdalla huomattava este, että aikataulut tuntuvat monimutkaisilta ja pysäkkien hahmottaminen vaikealta. Vanhukselle itselleen muodostuu helposti käsitys, ettei välttämättä löydä omin avuin oikeaan paikkaan oikeana aikana. Varsinkin, jos taustalla on kokemus, että kyyti on joskus jo ehtinyt lähteä tai että on mennyt väärään paikkaan.
– Osallistumisen helppous olisi tosi tärkeää, Kalasniemi sanoo.
Koskinen ja Kalasniemi toivovat, että myös Ala-Vistalle saataisiin ikäihmisten kokoontumistila. Ettei alhaalla asuvien aina tarvitsisi kavuta ylämäkeen.
Paimiossa pian tuhat 80 vuotta täyttänyttä
Paimiossa on ennusteiden mukaan vuonna 2030 noin tuhat 80 vuotta täyttänyttä henkilöä. Se on 45 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Merkittävää kasvua tulee olemaan myös yli 85-vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden määrässä.
Väestön ikääntyminen ennustaa ”raskaiden palveluiden” lisääntymistä ja laitoshoidon tarpeen kasvua.
Liikunnalla ei voida estää vanhenemista, mutta sen avulla voidaan hidastaa vanhenemisen muutoksia, ehkäistä sairauksia ja edistää onnellista ikääntymistä.
Säännöllinen liikunta toimii vammoja ja sairauksia ehkäisevänä lääkkeenä. Liikkumisen ansiosta ikääntyneen toimintakyky ja omatoimisuus lisääntyvät. Se edistää mahdollisuutta asua omassa kodissa pitkään vielä korkeallakin iällä.
Lepoa ja liikettä sopivassa suhteessa
UKK-instituutin liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille painottaa lihasvoimaa ja tasapainoa. Niillä on vaikutusta arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn ja kaatumisten ehkäisyyn.
Tuore suositus korostaa liikkumisen monipuolisuutta. Tavoitteena toimintakykyä ylläpitävä tai parantava liikkuminen.
Lisäksi ”lepoa ja liikettä sopivassa suhteessa. Istumista ja muuta paikallaan oloa tulisi tauottaa aina kun voi.
Tärkeää on myös uni. Riittävällä unella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia.
Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi harjoittaa ainakin pari kertaa viikossa.
Koskisen ja Kalasniemen talvinen vinkki taloyhtiöissä ja kerrostaloissa asuville: ”Jos ei uskalla mennä ulos liikkumaan, niin liikkumista voi harjoittaa myös porraskäytävässä – tai vaikkapa Paimion torikeskuksen aulassa.”
Paltanpuiston esteetön kuntosali
PAIMIO
Perttu Hemminki
Alunperin harrastetilaksi perustettu Paimion Paltanpuiston kuntosali on tiettävästi ensimmäisiä liikuntatiloja, mitä palvelukeskuksiin on Suomessa tehty. Se kestää yhä hyvin vertailun. Varsinkin, kun siellä ei nykyisin nostella rautaa, vaan tarjolla on ikäihmisiä miellyttävät, hellävaraiset laitteet.
Ja myös mukavat. Kuntopyörän istuinkin muistuttaa enemmän nojatuolia kuin perinteistä satulaa.
Valikoima kattaa jopa maasto-rollaattorin, jota on lupa lainata.
Paltanpuiston palvelukeskuksessa on tarjolla myös esteettömiä kuntosaliaikoja.
Lihasvoimaa tarvitaan
Matleena Koskine n ja Tiina Kalasniemi muistuttavat, että vähentynyt luumassa sekä lihasvoiman heikkeneminen vaikuttavat tasapainoon ja lisäävät kaatumisriskiä sekä luun murtumavaaraa.
Niinpä lihasvoiman säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää kotona asumisen kannalta. Lihasvoimalla on todettu olevan yhteyttä kävelynopeuteen, portaille nousuun, tasapainoon ja kaatumisen ehkäisyyn.
Kuntosalilla kannattaa siis varttuneemmankin väestönosan vierailla. Joko ohjatun tai omatoimisen liikunnan merkeissä.
”Hienot ihmiset töissä”
Viime viikon perjantaina Paltanpuiston kuntosalilla oli senioripäivätoiminnan väki kuntoilemassa. Laitteita käytettiin enimmäkseen omatoimisesti ja omaan tahtiin. Ilmeistä saattoi päätellä, että kyseessä oli mieluisa ja tarpeelliseksi koettu liikunta- ja kuntoilutuokio.
Yksi kävijöistä oli Raimo Kaukonen . Hän on sokeudestaan johtuen ollut jo kauan Paltanpuiston palvelujen piirissä.
– Olen taistellut monilla tantereilla, mutta en ole vielä tällaista hoitolaitosta kokenut. Olen hoidossa vanhin ja ylivoimaisesti tyytyväisin. Täällä on hienot ihmiset töissä. Iäkkäiden ihmisten ongelmia ymmärtävä porukka, jakoi Kaukonen kiitosta.
