Paimio
Kolme reilu kymmenvuotiasta poikaa odottelee lähtöviivalla nyrkit puristuneina hiihtosauvojen ympärille. Katse on suunnattu tiukasti kohti hiihtoputki Paipin pitkän lähtö- ja maalisuoran päätä. Sekunnit tuntuvat kuluvan kuin hidastetussa elokuvassa, kunnes…PIIP!
Äänimerkki päästää nuoret ladulle, ja vaikka matkaa on takana vasta parikymmentä metriä, tuntuu kuin kolmikon kesken viriteltäisiin jo loppukiriä. Hetken kuluttua rinta rinnan etenevä ryhmä katoaa mutkan taakse kierrokselle, ja samanaikaisesti viereisellä loppusuoralla Elsa Länsitalo kiihdyttää tahtiaan maaliviivan lähestyessä.
Vielä muutama potku, ja pian Leijona-hiihtoja järjestävän Lions Club Paimion presidentti Jari Kaukonen on antanut Länsitalolle sekä mitalin että pokaalin mukaan onnistuneesta suorituksesta.
– Hyvin sujui, vaikka en hirveästi ole hiihtänyt tänä talvena. Aika paljon jännitti olla tällaisessa kilpailussa mukana, Länsitalo hymyili maalialueella.
Kovaa vauhtia tunnelissa
Pari minuuttia myöhemmin myös aiemmin matkaan lähtenyt poikakolmikko, Aaro Harkia, Matias Rautiala ja Tuukka Virtanen, lähestyy maalia. Lopulliset sijoitukset jäävät vanhempien ja kilpatovereiden hurratessa sivuseikaksi. Tärkeintä on, että sukset otetaan jalasta suorituksen päätteeksi hymyssä suin.
– Sijoituksilla tai ajoilla ei ole näissä kisoissa merkitystä. Tärkeintä on, että osallistuu ja pääsee lenkiltä maaliin asti. Ja ennen kaikkea liikkuu, hymyilee mitaleja maaliin tuleville jakava Kaukonen.
Entä mikä lasten itsensä mielestä oli hiihtämisessä parasta?
– Se, että ladulla sai hetkittäin aika kovat vauhdit. Ja on hiihtäminen muutenkin mukavaa, tuumi 7-vuotias Jooa Mäki.
Kolme vuotta vanhempi Siia Rosholm pohti, että ulkona ilma voisi olla raikkaampaa, joskin hiihtoputkessa reitti on mukavan tasainen hiihtää.
Harkian, Rautialan ja Virtasen yhteislähtö ratkesi Virtasen mukaan Paipin takaosan loivassa ylämäessä.
– Pääsin siinä karkuun kavereilta, ja se etumatka kesti loppuun asti, Virtanen hymyili.
– Joo, minulla ei ihan tekniikka toiminut siinä vaiheessa. Meni vähän hyppimiseksi, virnisti Rautiala.
Olosuhdevarmuutta Paipista
Syy miksi hiihtokilpailut järjestettiin hiihtolomaviikolla Paipissa on selkeä: olosuhdevarmuus. Tuskin kenenkään kristallipallossa oli vielä tammikuussa varmuutta siitä, että maahan sataisi 15 senttiä valkoista juuri parahiksi talvilomaviikkoa varten.
– Teimme päätöksen kilpailujen pitopaikasta jo aika pian vuodenvaihteen jälkeen ja siksi sovimme, että kilpailut käydään hiihtoputkessa. Sitten on ainakin varmaa, että hiihtämään päästään, sanoo Lions Clubin Kaukonen.
Ja ei kai mikään ulkoilmatapahtuma olisi täydellinen ilman mehukupposta ja grillimakkaraa. Ne tarjotaan osallistujille ja tukijoukoille asiaan kuuluvasti heti Paipin ulko-oven edustalla.
Leijona-hiihdot Paipissa – 34 osallistujaa
Tytöt
T6: Matilda Salomaa, Erika Salomaa, Kiia Tausa, Alisa Isotalo
T8: Kia Tausa, Oili Länsitalo, Minna Isotalo, Adeliina Kaipainen, Olivia Oksanen
T10: Eve Mäkelä, Minttu Löppönen, Aino Länsitalo, Linnea Tolonen, Siia Rosholm, Ella Karlsson, Jenna Harkia
T12: Stella Heinonen, Vieno Kataja, Elsa Länsitalo, Mona Löppönen
Pojat
P6: Eino Lehtinen, Leevi Maunu, Lenni Tolonen
P8: Taavi Laaksonen, Miikka Rautiola, Jooa Mäki, Eetu Eloluoto
P10: Elias Laaksonen, Aalto Kataja, Oskari Oksanen
P12: Tuukka Virtanen, Matias Rautiola, Aaro Harkia
Nimet ovat listassa ilmoittautumisjärjestyksessä.
