Paimiolaiset tuntevat Jyrki Lumiaisen jämptinä sivistysjohtajana, vaikka läheltä piti, ettei hänestä tullut taiteilijaa.
Viime viikolla 50 vuotta täyttäneen miehen soittoharrastus alkoi 40 vuotta sitten, kun opettaja vihjasi hänen äidilleen, että pojalla saattaisi olla lahjoja rumpujen soittoon. Äiti mietti mielessään, että olisi nyt edes ehdottanut jotakin muuta soitinta, mutta hankki kuitenkin kotiin rumpusetin.
Armeijan jälkeen Lumiasella olisi ollut opiskelupaikka konservatoriossa lyömäsoitinten opettajalinjalla, mutta hän valitsi virkamiesuran.
– Nuorena musiikki oli minulle vakava ammatillinen haave. Hain kertaalleen opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, ja jos olisin päässyt sisään, olisin varmasti mennyt. Ehkä pohjimmiltani kuitenkin ajattelin, että soittaminen on niin hyvä harrastus, että ammatikseni tahdon tehdä jotain muuta.
Vapaa-ajallaan Lumiainen harrastaa edelleen aktiivisesti musiikkia ja soittaa Åbo Akademin sinfoniaorkesterissa sekä puhallinorkesteri Nousteprassissa. Myös hänen kolme lastaan ovat perineet rakkauden musiikkiin. Rumpujen lisäksi kotona Maskussa soi piano, sello ja poikkihuilu.
Tviittaava sivistysjohtaja
Lumiainen tuli Paimion sivistysjohtajaksi vuonna 2017 Nousiaisista, jossa hän hoiti samaa tehtävää. Nousiaisissa hän toimi pari vuotta myös kunnanjohtajan sijaisena.
Paimiossa hänet tunnetaan aktiivisena tviittaajana, joka tarvittaessa keskustelee kuntalaisten kanssa myös Facebookissa. Kun Paimion keskusteluryhmässä joku marmattaa lapsensa koulupaikkapäätöksestä tai kirjaston levottomuuksista, vastaus saattaa tulla suoraan sivistysjohtajalta.
Somekeskustelun seuraaminen on ollut Maskussa asuvalle sivistysjohtajalle yksi tapa päästä sisään kuntalaisia puhuttaviin asioihin.
– Olen siellä läsnä sen verran, kun katson tarpeelliseksi. En ota kantaa kenenkään mielipiteisiin, mutta pyrin oikaisemaan, jos ihmisillä on asioista selvästi väärää tietoa. Silloin, kun asioista keskustellaan, keskustelun pitäisi perustua faktoihin, Lumiainen huomauttaa.
Viime aikoina koulumaailmassa ovat puhuttaneet erityisesti suomalaislasten heikentyneet oppimistulokset ja inkluusio. Inkluusiolla tavoitellaan sitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus opiskella samassa koulussa tuen tarpeesta riippumatta. Somekeskusteluissa on kritisoitu sitä, että opettajien aika menee nykyisin erityisen tarpeessa olevien paimentamiseen ja opetus kärsii.
– Julkisessa keskustelussa inkluusio nähdään ongelmana, vaikka ei inkluusio sinänsä ole huono asia. Ongelmana on resurssien puute, Lumiainen näkee.
12 uutta
erityisopettajaaPaimion koulutuslautakunta hyväksyi marraskuussa oppimisen tuen kehittämissuunnitelman, jonka puitteissa Paimion kouluihin ollaan palkkaamassa 12 uutta erityisopettajaa vuoteen 2026 mennessä. Ensi syksynä työnsä aloittaa viisi uutta vakinaista erityisopettajaa ja yksi määräaikainen opettajan tehtävä vakinaistetaan. Tällä vastataan siihen tarpeeseen, että Paimiossa sekä oppilasmäärät että tukea tarvitsevien lasten määrä ovat nousseet.
– Yli 20 oppilaan opetusryhmässä saattaa olla nykyisin 7-8 tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja oppilaita eri kansalaisuuksista.
Koulujen toimintakulttuuria ollaan hänen mukaansa kehittämässä kohti työparityöskentelyä. Tavoitteena on, että opettajalla olisi luokassa tukenaan erityisopettaja, ja ryhmiä voitaisiin jakaa tarpeen mukaan. Lisäresursseja ollaan Paimiossa kohdentamassa erityisesti alkuopetukseen.
Oppimistulosten heikentymiseen Lumiainen näkee useita erilaisia syitä. Yksi niistä on lukutaidon heikkeneminen. Hän pitää huolestuttavana, että nykyisin monet pienetkin lapset viettävät enemmän aikaa padien kuin satukirjojen äärellä.
– En sanoisi, että oppimistulosten heikkeneminen on koulujärjestelmän vika, vaan laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Jokainen huoltaja vastaa oman lapsensa kasvattamisesta. Myös sillä, mitä tapahtuu ennen kouluun menoa, on valtava merkitys, hän muotoilee.
Monta tutkintoa
Nykyisin ajatellaan, että oppiminen jatkuu läpi elämän. Tämä pitää paikkansa ainakin Lumiaisen kohdalla. Hänellä on nytkin voimassa oleva opiskelijakortti.
Mies sai viime vuonna kasaan johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja opiskelee parhaillaan työn ohessa kasvatustieteen maisteriksi. Tentteihin hän lukee iltaisin ja viikonloppuisin. Lumiainen sanoo, että häntä motivoi enemmän uuden oppiminen kuin mahdollinen uralla eteneminen.
– En ajattele tutkintoja urahaaveiden kannalta. Tykkään työstäni ja olen ihmisenä sellainen, että haluan osata ja hallita työhöni kuuluvat asiat mahdollisimman hyvin. Nytkin olen tietoisesti valinnut sivuaineena kursseja oikeustieteellisestä, koska juridiikka on keskeinen osa työtäni ja haluan ymmärtää sitä paremmin.
Lumiaisen nimeä ei siis nähdä tulevissa kunnanjohtajarekryissä?
– Eihän sitä varmaksi voi luvata, mutta ainakin harkita täytyy vakavasti. Siinä vaiheessa, kun tein kunnanjohtajan töitä Nousiaisissa, omat lapset olivat niin pieniä, että työn ja muun elämän yhteen sovittaminen oli haastavaa. Nyt tietysti omaa aikaa alkaa olla enemmän, kun kolmesta lapsesta kaksi on jo täysi-ikäisiä.
FAKTA
Jyrki Lumiainen
Paimion sivistysjohtaja. Työskennellyt aiemmin myös Paimion ja Sauvon kuntien yhteisenä sivistystoimen johtajana, Nousiaisissa sivistysjohtajana ja määräaikaisena kunnanjohtajana sekä viestinnän lehtorina Turun kristillisessä opistossa ja DIAKin Turun yksikössä.
Asuu Maskussa.
Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta.
Soittaa kolmessa orkesterissa. Soitti nuorempana orkesterissa, joka voitti puhallinorkesterien Suomen mestaruuden.
Harrastaa tarkkuussuunnistusta ja on juossut kolme kertaa Jukolan.
