Lausuman taustalla oli vanha eurooppalainen sanonta frisia non cantat , jolla viitattiin hieman ivallisesti Alankomaihin ja Luoteis-Saksaan kuuluvan Friisinmaan epämusikaalisuuteen.
Sekä Friisinmaa että Pohjanmaa ovat entistä merenpohjaa. Tasaista, viljavaa lakeutta.
Helsingin musiikkiseurapiirien ylenkatse koki kolauksen vuonna 1907, kun Toivo Kuula ja Artturi Järviluoma tallensivat yhtenä päivänä 140 kansanlaulua kattotalkoissa Kauhavan Ylikylässä. Sitä myötä kansallisomaisuuttamme ovat muun muassa hienot eteläpohjalaiset kansanlaulut Tuuli se taivutti koivunlarvan , Ketoolan Jukka ja Talapakan Nikolai .
Näitä kauan sitten tallennettuja kansanlauluja kuullaan tänä talvena muun muassa Vaasan Teatterin Pohjalaisia -oopperassa. Se on saanut tiedotusvälineissä erinomaiset arvostelut. Ja ihan syystä.
Nykypäivänä kukaan ei enää ole niin kapeakatseinen, että puhuisi musiikkiköyhistä maakunnista. Suomen katsotaan olevan tasavahvasti musikaalinen – Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin. Unohtamatta Varsinais-Suomea.
Sauvossa koko päivän mittaisen kansanlaulukurssin viime lauantaina vetänyt Värttinä-yhtyeen laulaja ja haitaristi Susan Aho kertoi kurssin päätyttyä, mikä häntä eniten kiehtoo suomalaisessa kansanlaulussa ja -musiikissa.
– Vapaus, hän vastasi.
– Saa improvisoida ja käyttää luovuutta. Jos haluaa, niin saman kappaleen voi soittaa eri tavalla vaikka joka kerta. Ja jos musiikkikorvaa löytyy, ei nuotinlukutaito ole suinkaan välttämättömyys.
Aholla oli arvokkaita neuvoja kaikenikäisille laulun harrastajille. Hän muistutti, että hyvä laulaminen on kaukana urheilusuorituksesta ja teknisestä briljeeraamisesta. Tärkeintä on kertoa tarina ja osata eläytyä siihen. Ei kuitenkaan liiaksi.
Nämä neuvot sopivat myös monelle ammattilaiselle. Esimerkiksi näyttelijöille, joiden laulamisessa on monesti – pitkälti juuri edellä mainituista syistä – salaperäistä tenhoa ja lämmintä läheisyyttä.
Paimiossakin kysytään nyt, että ”kiinnostaako laulaminen?” Kysymyksen esittää Paimion Opisto, joka järjestää laulamisen lyhytkurssin sunnuntaina 19. maaliskuuta.
Kyseessä on matalan kynnyksen laulu-klinikka, joka alkaa aamupäivällä ja huipentuu iltapäivällä kurssilaisten päätöskonserttiin. Kainostelematta ja iloisella ilmeellä.
Uutuuskurssille povataan melkoista sukseeta.
