Paimionjoki-yhdistyksen hallitus on lähettänyt Paimiojoen valuma-alueen kunnille kirjelmän, jossa se tuo julki huolen ranta-alueilla tapahtuvasta rakentamisesta ja sen vaikutuksista eroosioherkkien penkereiden vakauteen sekä samalla joen vedenlaatuun.
Kirjeessä muistutetaan, että rakentaminen ja maantäytöt epävakaalla alustalla ovat riski myös kiinteistönomistajille.
Kirjelmä merkittiin Paimion ympäristölautakunnassa tiedoksi.
Paimiossa ikävä tapaus
– Totta kai jokaisella rakentajalla on velvollisuus ottaa asioista selvää, mutta ajatuksemme on kiinnittää kirjelmässä huomio siihen, että kunnatkin aktiivisesti neuvoisivat rakentajia, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Kulmala .
Yhdistyksen herätti Paimiossa elokuussa tapahtunut rantapenkereen sortuminen. Rantapenger pulahti jokeen vajaan sadan metrin matkalla Isosillan pohjoispuolella. Sortuma-alue määrättiin eristettäväksi ja sortuman vaikutusalueella olevat kiinteistöt käyttökieltoon, kunnes alueella päästiin tekemään tarkempia tutkimuksia ja mittauksia.
Sortuma-alueen luonnontilaiselle maapohjalle on tehty täyttöjä eri aikoina. Tutkimuksissa todettiin maaperän olevan humus- ja täyttökerrosten alla savipehmeikköä 10-25 metriä, josta noin 1-2 metriä pinnasta on kuivakuorisavikerrostumaa ja sen alla pehmeää heikosti kantavaa savea noin 8-10 metriä. Stabiliteettitutkimuksessa todetaan, että alueen stabiliteetti on ollut jo luonnontilaisena alhainen. Sortuman todennäköisesti laukaisi rakentamisen, maatäytön ja joen alhaisen vedenpinnan yhteisvaikutus.
Nyt sortuman vaikutusalueella liikkuminen on kielletty ja rakentaminen sekä lisäkuormitukset on kielletty vähintään 50 metrin säteellä sortuman reunasta.
Ilmastonmuutos tuo arvaamattomuutta
Paimionjoki-yhdistys muistuttaa, että ilmastonmuutos lisää jo ennestään suuria joen virtaamavaihteluita, ja nekin nostavat eroosioriskiä. Savikkoisessa maassa maanvyöryt kuuluvat uoman normaaliin kehitykseen, mutta ihmistoiminta ei saisi niitä vauhdittaa.
Lisäksi elokuinen sortuma veti jokeen myös valtavan määrän kiintoainesta ja ravinteita. Jokiuomaa ei voi ruopata sortuma-alueen asettumisen aikana eli 3-5 vuoteen. Nähtäväksi jää minkä verran joki ehtii siinä ajassa uurtaa rantapenkkaa vastarannalla, jossa sijaitsee alavaa peltoa.
– Keskustelimme hallituksessa, että varmasti kunnissa ollaan paljosta tietoisia, mutta halusimme kuitenkin varmistaa, että tämä penkereiden epävakaus on kaikkialla tiedostettu.
Kirjelmässä todetaan, että Paimionjoen pengeralueilla maan kantokyky pitäisi aina tutkia virallisen maaperätutkimuksen avulla oli sitten kyse maantäytöstä tai rakentamisesta.
