KAARINA/ Hanna Kammi-Rahnasto
Lounais-Suomen poliisissa työskentelevä vanhempi konstaapeli Marko Rantanen on kouluttanut ja ohjannut poliisikoiria jo kymmenen vuoden ajan. Hänen elämäänsä nelijalkaiset karvaturrit ovat kuuluneet aina tavalla tai toisella. Siksi on tuntunut luonnolliselta, että koirat ovat läsnä myös työssä.
– Olen aina tykännyt puuhailla eläinten kanssa ja yleensä elämässäni on aina ollut koiria. Lisäksi kouluttaminen ja niiden kanssa työskentely tuo mukavaa vaihtelua normaaleihin työrutiinehin.
Koira on mukana kaikkialla
Poliisikoiran kanssa ei ainoastaan tehdä töitä virka-aikana, vaan koulutettavasta koirasta tulee usein poliisin pitkäaikainen ystävä. Konstaapeli toteaa koirien kanssa työskentelyn olevan tietynlainen kutsumus, sillä se vaatii paljon sitoutumista.
– Poliisikoiraa koulutetaan paljon vapaa-ajalla, joten kyllä sen täytyy jonkinlainen intohimo olla.
Ennen kuin Rantanen ryhtyi poliisikoiraohjaajaksi, oli hänellä jo ennestään hieman kokemusta kouluttamisesta.
Rantanen kertoo seuranneensa tiiviisti vaimoaan, joka oli paljon tekemisissä palveluskoirien kanssa. Hän kertoo siitä olleen etua, että hän osasi odottaa, mitä koulutuksen suhteen tuleman pitää.
Poliisikoiria ei voi kuitenkaan ohjata ihan ummikkona, vaan on tärkeää hankkia ensin koulutusta ja kokemusta itselleen.
– Ensimmäisen koiran saatuani aloitin heti koiranohjaajan kurssin. Siellä on ensisijainen tavoite kouluttaa ohjaajista päteviä, ennen kuin lähdetään työstämään asioita koiran kanssa.
Kouluttaminen ei Rantasen mukaan ole maailman yksinkertaisinta puuhaa, sillä jokainen yksilö on erilainen. Hän naurahtaa, että joitain tiettyjä ominaisuuksia olisi kouluttajan hyvä tunnistaa myös itsestään.
– Eläimen opettaminen vaatii ainakin paljon kärsivällisyyttä ja hyviä hermoja. Koira on kuitenkin eläin ja aina kaikki ei mene niin putkeen, miten itse olisi alunperin ajatellut.
Kaikista ei ole partiokoiriksi
Niin kuin ei kaikista ihmisistä, ei kaikista koiristakaan ole suorittamaan poliisin tehtäviä. Rantanen toteaa suoraan, että joitain koiria on haastavampaa kouluttaa kuin toisia. Melkein samaan hengenvetoon hän lisää, ettei kaikista edes tule poliisikoiria, eikä se ole kiinni koulutuksesta.
– Vaikka koirat olisivat saman rotuisia, siellä on silti paljon erilaisia yksilöitä. Jotkut täytyy laittaa tehtävistä vaihtoon, jos alkaa tuntumaan siltä, ettei eläin sovellu kentälle partion avuksi.
Erilaisia syitä sille sopiiko koira poliisin virkaveljeksi voi olla useita. Konstaapelin mukaan suurin syy on usein se, ettei yksilö ole luonteeltaan tarpeeksi vahva poliisikoiran tehtäviin. Lisäksi joillakin voi ilmetä esimerkiksi alusta-arkuutta.
Poliisikoirilla täytyy olla tiettyjä ominaisuuksia, kuten varmuutta ja rohkeutta, sillä ne voivat suorittaa vaativia tehtäviä kuten henkilön etsintää, nuuhkia huumekätköjä ja harjoittaa voimankäyttöä. Lisäksi olisi hyvä, jos koiralta löytyisi hyvä vietti.
– Poliisikoirat voivat joutua työskentelemään erikoisissa olosuhteissa. On hyvä uskaltaa esimerkiksi liikkua erilaisissa paikoissa, ettei arastele pimeitä tiloja tai liukkaita pintoja, hän tähdentää.
– Helppo koulutettavuus toisi koiralle erityisen paljon plussapisteitä, tokaisee Rantanen naurahtaen.
– Itsepäisempienkin tapausten kanssa ollaan toki myös pärjätty.
Tällä hetkellä konstaapeli kouluttaa vuoden ikäistä Belgianpaimenkoira Ziggya partiokoiraksi. Se ei ole Rantasen mukaan vielä ammattikelpoinen, mutta positiivisia merkkejä on ilmassa.
Kouluttajaohjaajan ja partiokoiran välille syntyvä suhde on erityinen. Hyvästä siteestä on hyötyä myös virka-ajalla.
– Monet poliisit viettävät saman koiran kanssa aikaa koko sen eliniän. Silloin kiintymyssuhde voi olla erityisellä tavalla merkityksellinen, kun koira on mukana niin töissä kuin vapaa-ajallakin aina aamusta yöhön saakka.
Lounais-Suomen poliisikoiria voi seurata myös instagramissa osoitteessa LSpoliisik9
Teksti ja kuvat: Hanna Kammi-Rahnasto
