Arvio pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön viitekehyksen pohjalta kehitettyyn kokonaisvaikuttavuuden arviointimenetelmään. Lähtötietoina ja arviointiperusteina on käytetty Väyläviraston arvioita sekä kotimaisia ja ulkomaisia verrokkihankkeita.
Merkittävimmät suorat ja pysyvät vaikutukset muodostuvat työasiamatkoihin kohdistuvista matka-aikasäästöistä ja lipputulojen muutoksista (750–810 miljoonaa euroa), taloudellisen tehokkuuden lisääntymisestä parantuneiden liikenneyhteyksien myötä (160–310 miljoonaa euroa) sekä työvoiman tarjonnan muutoksesta (40–50 miljoonaa euroa).
Pysyvien vaikutusten lisäksi merkittävä vaikutus tulee suuren raidehankkeen myötä käynnistyvistä kiinteistöinvestoinneista, joiden arvoksi arvioitiin 3,8–4,5 miljardia euroa. Uuden maankäytön arviointi rajattiin Espoon Histaan, Vihdin Nummelaan, Lohjan Lempolaan ja Kirkkonummen Veikkolaan. Arvioitujen vaikutusten lisäksi radan vaikutusalueella voi tapahtua merkittävää kiinteistökehitystä esimerkiksi Turun Kupittaalla, joka ei sisältynyt rajaukseen.
Suorien BKT-vaikutusten lisäksi työssä arvioitiin vaikutuksia, joiden suoraa taloudellista arvoa on vaikea määritellä. Tällaisia ovat esimerkiksi väestörakenteen kestävyyden parantuminen radan vaikutusalueella, matkailun ja kansainvälisten mahdollisuuksien lisääntyminen sekä toiminta- ja huoltovarmuuden parantuminen häiriötilanteissa.
Alustava arvio Turun tunnin junan rakentamiskustannuksista on 3,4–4,0 miljardia euroa. Hankkeen ratasuunnitelmat valmistuvat vuoden 2023 aikana, ja hankkeesta on mahdollisuus tehdä toteutuspäätös syksyllä 2023. Toteutuspäätös mahdollistaa hankkeelle EU:n CEF-tuen hakemisen, joka on enintään 30 prosenttia rakentamiskustannuksista.
Turun Tunnin Juna Oy perustettiin joulukuussa 2020.
Yhtiön tehtävänä on Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen ratasuunnitelmien laatiminen ja rahoittaminen uuden radan rakentamisvalmiuteen saakka.
Osakkaina yhtiössä ovat Suomen valtion lisäksi Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi.
