Maaliskuun alusta alkaen Suomessa olevat ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa itselleen. Kotikunnan saaminen tuo ukrainalaisille jokseenkin samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut kuin suomalaisille. Kotikuntaa voi hakea, kun hakija on asunut Suomessa vuoden, hänellä on suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuoden voimassa ollut tilapäisen suojelun oleskelulupa, jota on jatkettu 4.3.2024 saakka. Kotikunnan hakeminen on kuitenkin vapaaehtoista.
Paimiossa on tällä hetkellä noin 120 ukrainalaista ja Sauvossa heitä on hieman alle sata. Suurimmalla osalla vuoden oleskeluaika Suomessa tulee täyteen kevään mittaan.
– Toivomme ja kannustamme, että mahdollisimman moni heistä hakisi kotikuntaa, Paimion ja Sauvon maahanmuuttokoordinaattori Tiia-Mari Tiittanen sanoo.
– Se helpottaisi monin tavoin heidän tilannettaan. Nyt, kun he ovat vastaanottopalvelujen piirissä, esimerkiksi heidän sosiaali- ja terveyspalvelunsa järjestetään Turussa.
– Sekä Paimiossa ja Sauvossa on varauduttu siihen, että mahdollisimman moni ukrainalainen hakee kotikuntaa. Mitään suurta ryntäystä emme kuitenkaan odota, sillä todennäköisesti muutos tapahtuu pikkuhiljaa.Taloudellisesti parempaan suuntaan
Käytännössä siirtyminen vastaanottopalvelujen piiristä kuntalaiseksi tarkoittaa, että oikeus vastaanottorahaan päättyy ja majoitus pitää hoitaa sekä maksaa itse. Muutos avaa kuitenkin oikeuden Kelan etuuksiin kuten esimerkiksi lapsilisiin, asumis- ja toimeentulotukiin.
– Etenkin työssäkäyville ukrainalaisille muutos on taloudellisesti parempaan, mutta sitä se on muillekin ukrainalaisille. Kunnillekaan muutoksesta ei tule merkittäviä lisäkustannuksia, Tiittanen arvioi.
Paimio on hankkinut ukrainalaisille 50 ja Sauvo 25 asuntoa. Kunnat ovat maksaneet vuokrat, sähköt sekä kotivakuutuksen. Todellinen maksaja on kuitenkin vastaanottokeskus, joka on maksanut kunnille kulut kattavan vuorokausikorvauksen.
– Tarkoituksena on, että vuokrasopimukset siirretään asukkaille, jos he päättävät hakea kuntalaisiksi. Tässä tilanteessa pitääkin kiittää vuokranantajia, kun he ovat sitoutuneet tällaiseen muutokseen. Aiomme olla siinä kaikin tavoin apuna niin vuokranantajille kuin asukkaillekin, Tiittanen toteaa.
Moni asia muuttuu arjessa
Kuntalaisuuden myötä sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat suoraan hyvinvointialueelta eikä enää vastaanottokeskuksen kautta. Myös lääkkeiden saaminen helpottuu, kun kuntalainen voi saada Kela-kortin.
Samalla oikeus sosiaalipalveluihin laajenee. Kotoutumiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin kuntalaisuudella ei ole vaikutusta.
Kuntalaisille lasten päivähoidon järjestäminen on helpompaa. Lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuspaikka, vaikka vanhemmat olisivat kotona. Kuntalaisena esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen ja vanhemmilla lapsilla ja nuorilla on oppivelvollisuus kuten Suomen kansalaisillakin.
Kuntalaisuuden hakeminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Hakemuksen voi tehdä Digi- ja väestötietoviraston verkkolomakkeella maaliskuun alusta alkaen. Palvelupisteessä ei tarvitse käydä henkilökohtaisesti. Digi- ja väestötietovirasto järjestää kuntalaisuuden hakemisesta myös ukrainankielistä neuvontaa. Sen lisäksi kotikuntaohjausta tulee myös vastaanottokeskuksilta.
– Myös meillä kunnissa on suunnitteilla lähitilaisuuksia Paimiossa ja Sauvossa asuville ukrainalaisille, kuten esimerkiksi tulkattuja infotilaisuuksia Kelan etuuksista ja niiden hakemisesta, Tiittanen kertoo.
