Paimiolainen rakennusinsinööri Jyrki Laine on tehnyt jo 40-vuotisen uran rakenne- ja rakennussuunnittelun parissa. Takana on valtava määrä suunnittelukohteita niin julkiselta kuin yksityiseltä sektoriltakin. Nykyiselle rakennusten purkamisinnolle Laine antaa kevyttä kritiikkiä.
– En aina ymmärrä rakennusten purkamista. Siihen pitäisi olla ainakin hyvät perusteet. Monesti kyse on siitä, että rakennusten huolto on jäänyt tekemättä. Syynä voi olla rahan puute tai se, ettei korjausten ajaksi löydy esimerkiksi sopivia väistötiloja.
– Sisäilmaongelmien syynä voi olla myös vääränlainen ilmastointi, jos alipaine imee mikrobeja rakenteista sisäilmaan. Pitäisi myös muistaa, ettei ilmastointia saisi koskaan sulkea, homeet ja sienet kun alkavat lisääntyä helposti kosteissa tiloissa, jos lämpötilakin on otollinen.
Laine arvioi, että korjausvelkaa on paljon niin julkisissa rakennuksissa kuin asunnoissakin. Rakentajilla riittää töitä, vaikka uudisrakentaminen vähenisikin.
Töitä kunnille ja rakennusliikkeille
Jyrki Laine valmistui rakennusinsinööriksi Turun teknillisestä oppilaitoksesta eli Tekulta keväällä 1983. Alalle päätymistä ohjasivat kokemukset rakennustyömailta.
– Isäni oli kirvesmies ja opetti minut tekemään alan töitä. Rakennustyöt olivat tuttuja jo ennen opiskelua. Lisäksi koulutuksen aikana piti hankkia myös runsaasti käytännön työkokemusta.
Valmistuttuaan insinööriksi Laine meni töihin ja osakkaaksi Insinööritoimisto Hirsinummi Oy:hyn, jonka kanssa hän tekee edelleen yhteistyötä oman yrityksensä nimissä.
Laineen oma yritys on Insinööritoimisto Preitilän Rakennetekniikka Oy, joka aloitti toimintansa vuonna 2013. Tällä hetkellä yritys työllistää Laineen itsensä lisäksi rakennusinsinööri AMK Hanni Kreulan .
Laineen firma suunnittelee sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Asiakkaat ovat enimmäkseen lähiseudun kuntia ja rakennusliikkeitä.
– Tällä hetkellä olemme mukana esimerkiksi Paimion uimahallin saneerauksessa ja Kaarinaan suunnittelimme juuri kerrostalon julkisivun ja parvekelinjojen korjauksen. Turussa olemme muuttamassa Sisun vanhaa tehdasta asunnoiksi TVT Asunnot Oy:lle. Rakennus on ollut viimeksi toimistokäytössä.
Laineen mukaan kaikkein mieleenpainuvin työ vuosien varrelta on ollut lasi- ja keloiglujen suunnittelu Kakslauttanen Artic Resortille Saariselälle. Ne ovat saaneet huomattavasti julkisuutta Suomessa ja ulkomailla. Iglut olivat Suomessa ensimmäiset ja niitä markkinoitiin heti revontulimatkailuna.
Paljon on muuttunut
vuosien mittaanRakenne- ja rakennussuunnittelu on muuttunut monin tavoin sen jälkeen, kun Laine valmistui rakennusinsinööriksi Tekulta.
– Rakennesuunnittelun vaatimustaso on kasvanut, samoin vastuut. Tietyiltä osin suunnittelijalla on myös taloudellinen vastuu ja virheistä voi joutua maksamaan, Laine vertaa entiseen.
– Myös tietotekniikka on tullut mukaan. Itse opettelin tietokonepohjaista suunnittelua jo vuonna 1985 ja olin opettamassakin sitä Tekun aikuiskoulutuksessa 90-luvulla.
Laine kertoo, että nykyään on entistä enemmän tiedon hakemista, kun rakentamismääräykset ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö ovat kiristyneet. Pitää myös olla perillä valmisosien CE-hyväksynnöistä.
Laine täyttää keväällä 65 vuotta ja on muutama kuukausi sen jälkeen eläkeiässä. Suunnitelmia verkkaisista eläkepäivistä ei kuitenkaan ole. Se ei olisi edes kovin yksinkertaista, koska yrityksen osaaminen perustuu henkilökohtaiseen osaamiseen ja työpanokseen.
– Jos joku kuitenkin haluaisi ostaa tämän yrityksen, ostaja vaatisi varmaankin minua jäämään töihin, Laine naurahtaa.
Kevyt linja loppukatselmusten puuttumiseen
Rakennusalan ammattilaiselta ei voi olla kysymättä, millaisia ajatuksia tammikuinen Ylen MOT-ohjelma herätti. Siinä kerrottiin, että kunnissa on tuhansia taloja, joilta puuttuu loppukatselmus. Ohjelma nosti kärkeen sauvolaisen kesäasunnon, jota kiinteistönvälittäjä ei voinut ottaa myyntiin, koska käyttöönotto- ja loppukatselmukset olivat tekemättä.
Nyt osa kunnista katsoo, että tällaisille rakennuksille pitää hakea uutta rakennuslupaa ja rakennusten tulee olla nykyisten rakennusmääräysten mukaisia. Osa on taas sillä kannalla, että tarkastus riittää, kun rakennus vain täyttää rakennusaikaiset vaatimukset.
– Työn tilaaja on aina vastuussa luvista viime kädessä, mutta kunnollisella rakenteita avaavalla kuntokartoituksella voidaan varsin varmasti selvittää, että rakennus on kunnossa tai mitä korjauksia pitää tehdä, että lopputarkastus voidaan pitää. Tiukempi linja ei edes palvele sitä ajatusta, että kiinteistöstä on jo maksettu kiinteistöverot ja muut maksut, Laine sanoo.
