Polta tulisijassa ennen kaikkea kuivaa puuta. Ja jos mahdollista, sekapuuta, eli useampaa puulajia. Näin sanoo pitkän linjan nuohousalan yrittäjä, VS-Nuohouksen Teemu Hakala , joka puhdistaa vuodessa noin 2 000 kiinteistön tulisijat.
– On tässä tänäkin talvena tullut vastaan sellaisia tulisijoja, että huhhei. Näkee, että poltettu puu on ollut aivan liian kosteaa ja siten palaminen ei ole ollut puhdasta, jolloin piippuun ja takkaan on kertynyt aika tavalla nokea. Silloin myös nokipalon riski kasvaa.
Nokipalo on palo, jossa savuhormin sisäpinnalla oleva noki ja karsta palaa. Pahimmassa tapauksessa palo voi levitä myös asuinhuoneistoon tai muihin hormin ulkopuolisiin rakenteisiin. Leikin asiasta ei siis ole kyse.
– Se on aika totinen paikka, jos nokipalo pääsee syttymään. Onneksi aika vähän sellaisia tapauksia enää nykyään sattuu. Silti perusasiat kannattaa muistaa varsinkin nyt, kun puilla lämmittäminen on energiakriisin takia taas yleistynyt selvästi. Mitä enemmän kartonkia, pahvia tai muuta takkaan kuulumatonta polttaa, sitä enemmän karstaa kertyy pinnoille, Hakala sanoo.
Takkoja käytetty urakalla
Vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön tulisija pitäisi nuohota säännöllisesti, eli yleisimmin kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnoilla riittää, kun tulisijat nuohotaan vähintään kerran kolmessa vuodessa.
VS-Nuohouksen Hakala muistuttaa nuohouksen merkitystä varsinkin nyt, kun viime syksynä moni sellainen tulisija on otettu taas aktiivikäyttöön, joka on saattanut olla vuosiakin kylmänä.
– Kyllä sen huomaa, että puuta on poltettu tänä talvena huomattavasti edellisiä enemmän. Ja ymmärtäähän sen, kun sähkön hinta on ollut välillä todella korkea.
Nuohoukseen kuuluu aina tulisijan ja hormin täydellinen puhdistus ja myös piipun tarkistus. Siten saa varmuuden, että tulisijan käyttö on taas turvallista.
– Sitä voisi verrata auton katsastukseen. Jos on puutteita, niistä saa tiedon ja toisaalta jos kaikki on kunnossa, saa myös siitäkin varmuuden, Hakala sanoo.
Trendit nuohoajaa vastaan
VS-Nuohouksen pääasiallinen toimipaikka on Paimio, vaikka yritys nuohoaa tulisijoja myös Maskussa, Raisiossa, Naantalissa ja muissa Turun lähiseudun kunnissa.
Yrittäjä Teemu Hakalan mukaan viime vuosina takat ovat menneet puhdistuksen näkökulmasta yhä vain hankalammaksi. Pienet nuohousluukut yhdistettynä mutkikkaisiin takkojen savukanavien rakenteisiin ovat aiheuttaneet sen, että osa takoista joudutaan käymään läpi lähes “näppituntumalla”.
– Eivät ne trendit ole ainakaan nuohouksen näkökulmasta parempaan suuntaan menneet. Mutta toki, kaikki halutaan suunnitella mahdollisimman minimalistiseksi ja näkyville saisi jäädä mahdollisimman vähän luukkuja. Varsinkin aivan viimeisimmän muodin mukaiset takkamallit ovat todella hankalia, Hakala tuumii.
Työturvallisuuden näkökulmasta hän muistuttaa pientaloasukkaita myös siitä, että tikkaiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Kerran Hakala on tullut alas katolta vauhdilla, kun lapetikkaat pettivät alta.
– Ne oli kiinnitetty huonosti ja sitten tultiin harjalta aika vauhdilla alas. Muutama selkänikama otti kipeää, mutta onneksi mitään pahempaa ei sattunut. Varovainen täytyy silti olla ja totta kai on toivottavaa, että myös tikkaiden kunto tarkastetaan aina silloin tällöin ihan jo asukkaidenkin turvallisuuden takia, hän muistuttaa.
Piirinuohous päättyi 2019
Nuohooja pätevöityy työssä
Ennen nuohous järjestettiin lakisääteisesti pelastuslaitoksen kautta, joka kilpailutti kullekin alueelle nuohousyritykset.
Vaikka lakisääteinen nuohous päättyi heinäkuussa 2019, on kiinteistöjen omistajilla silti edelleen nuohousvelvoite, kuten myös nuohoojalla ammattipätevyysvaatimus.
Ympärivuotisessa käytössä olevat tulisijat ja hormit on nuohottava kerran vuodessa, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein.
Nuohoojan turvallisuus edellyttää, että savupiipuille johtavat kulkuväylät ovat kunnossa. Kiinteistön omistaja vastaa tikkaiden ja kulkusiltojen kunnosta.
Nuohoojan ammattitutkintoon ei enää oteta opiskelijoita, vaan uudet nuohoojat pätevöityvät talotekniikasta.
Pääosa nuohoojan koulutuksesta hoituu oppisopimuksella eli käytännön työssä, mikä on yleistynyt muussakin ammatillisessa koulutuksessa.
