Kaarinalainen eduskuntavaaliehdokas Åsa Gustafsson: ”Jos olisi voima ja valta, palauttaisin pienemmät kouluyksiköt”

0
Åsa Gustafsson Kaarina-talon kirjaston parvella. Hän iloitsee Kaarinan keskustaajaman kehittymisestä ja odottaa innolla kaupungin keskusta-alueen arkkitehtikilpailun satoa - tuomarointitehtävät jo mielessä siintäen.

KAARINA

Kaarinan kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä. Heistä vain yksi, Åsa Gustafsson , edustaa Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta. Kaupungissa on kuitenkin noin 1 600 ruotsinkielistä asukasta.

Niinpä Gustafssonin äänimäärät olivat äskettäisissä hyte-vaaleissa – kuten myös edellisissä kuntavaaleissa – varsin hyvät. Hän tavoittelee nyt tosissaan myös eduskuntapaikkaa.

Tehtävä ei ole ihan helppo – onhan RKP:llä ollut pitkään Varsinais-Suomen vaalipiiristä vain yksi kansanedustaja. Kyseessä ei kuitenkaan ole mission impossible – saatikka ehdokkaan itselleen asettama ylivoimainen toimeksianto.

Uskoa täytyy olla, ja sitä myös on.

– Vaaleja edeltävän kuukauden keskityn päätoimisesti kampanjointiin. Muista töistä olen silloin kokonaan vapaa, hän kertoo.

Yksivuotiaana Pyhän Katariinan tielle


Gustafssonin ja hänen puolueensa kannalta on tärkeää, ettei RKP ole enää aikoihin ollut pelkästään suomenruotsalaisten puolue. Näissä vaaleissa sillä on ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä. Lappia ja Savo-Karjalaa myöten.

Mutta Gustafsson on sataprosenttisesti kaarinalainen. Lisäksi täysin kaksikielinen.

– Olin yksivuotias, kun muutimme Kaarinaan Pyhän Katariinan tielle. Suomen kielen olen oppinut näillä Kaarinan pihoilla. Minut laitettiin naapurirappuun päivähoitoon, ja kävin suomenkielisen seurakunnan kerhoa.

Tuolloin elettiin 1970-lukua. Kaarinan keskusta oli kovasti toisenlainen kuin nyt.

– Katselimme kodin ikkunasta lehmiä laitumella. Ne laidunsivat suunnilleen nykyisen Lidlin paikkeilla.

”Meidän kouluissa voidaan huonosti”


Åsa Gustafsson on koulutukseltaan sosionomi. Hänellä on takanaan pitkä työura muun muassa lastensuojelussa.

– Lasten ja nuorten huonovointisuus näkyy. Kouluissa voidaan tosi huonosti, hän sanoo ja vaatii nollatoleranssia kiusaamiselle ja väkivallalle.

– Jos minulla olisi voima ja valta, palauttaisin pienemmät kouluyksiköt. Ehkä sitä kautta voitaisiin vähin erin saada koulutus ja opetus takavuosien hyvälle tasolle.

Gustafssonin agendalla on myös työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen kohentaminen. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– On löydettävä ratkaisuja ilman, että potilasturvallisuus kärsii.

Samalla hän korostaa, että kaikissa tilanteissa – ja kaikilla aloilla – tulee aina kuulla henkilökuntaa. Heidän ajatuksiaan ja parannusehdotuksiaan.

Osaamista menee hukkaan


Myös yrittäjyys, työllistäminen ja työvoiman saanti ovat Gustafssonille tärkeitä asiakokonaisuuksia.

– Perheessä ja lähipiirissä on yrittäjyyttä. Kuulen lähietäisyydeltä relevantteja asioita koskien muun muassa työvoimapulaa ja työelämään liittyvää lainsäädäntöä.

– Työperäisen maahanmuuton kohdalla iso ongelma on, että tänne tulee valtava määrä koulutettuja ihmisiä, joita on vaikea sopeuttaa suomalaisiin pätevyysvaatimuksiin. Osaaminen menee monesti hukkaan.

Gustafsson ei tarkoita, että pätevyysvaatimuksia tulisi madaltaa. Pikemminkin vähentää pykäläviidakkoa ja byrokratiaa.

Åsa Gustafsson,

RKP/SFP


Kaarinalainen sosionomi, s. 1974

RKP:n yhteispiirin toiminnanjohtaja

Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

Hyvinvointialuevaltuutettu ja ryhmän puheenjohtaja