Korona karkotti merkittävän osan tämän kevään abeista – ”Olihan se hyvin kuormittavaa aikaa kaikille”

0
Vilma Valtonen (vas.) ja Jaana Haapala olivat melko tyytyväisiä keskiviikkona päättyneeseen kirjoitusurakkaansa. Seuraavat pari viikkoa he aikovat levätä ja palautua kiireisestä keväästä, mutta sen jälkeen katseet suuntaavat jo pikkuhiljaa jatko-opintoihin.

Paimio

Kevään ylioppilaskirjoitukset päättyivät tällä viikolla, ja Paimion lukiossa toukokuussa julkaistavia tuloksia jää odottamaan runsaat 50 abiturienttia. Määrä on huomattavan pieni, koska iso osa elokuussa 2020 lukio-opintonsa aloittaneista nuorista vaihtoi lukion ammatilliseen koulutukseen koronavuosien 2021 ja 2022 aikana.

Paimion lukion rehtori Olli-Pekka Lehtonen näkee, että vaihtamisen syynä oli nimenomaan raskaalta tuntunut pitkä etäopetusjakso, jonka koronavirus aiheutti varsinkin lukuvuoden 2020–2021 aikana.

– Jo lähtökohtaisesti vuonna 2004 syntyneiden ikäluokka on Paimiossa pieni, joten sisään otettu ryhmäkään ei ollut kovin iso, muistaakseni alle 70 opiskelijaa. Aloittaneista yli kymmenen, mahdollisesti lähemmäs 15 vaihtoi muistinvaraisena arviona kahden ensimmäisen lukuvuoden aikana lukio-opetuksen ammatilliseen koulutukseen, koska he kokivat pitkän etäopetusjakson liian raskaaksi.

Tavallisesti Paimion lukiosta ammatilliseen opetukseen on vaihtanut 1–2 opiskelijaa lukuvuodessa. Siksi raju pudotus parissa vuodessa on ollut yllätys lukiossa.

– Koulua vaihtaneiden suuri määrä oli ihmetys myös meille siitä syystä, että täällä pidettiin etäopetustunnit koronakevään 2020 alusta alkaen työjärjestyksen mukaisesti kontaktiopetuksena, eikä niin kuin joissakin lukioissakin vain tehtäviä jakamalla Wilma-viesteinä. Mutta olihan se opiskelijoille tietysti pitkä aika olla kotona, ja lukio on kuitenkin hyvin teoreettinen koulu, joten olihan se hyvin kuormittavaa aikaa kaikille, Lehtonen sanoo.

Matemaattiset aineet nousussa

Kokonaisuutena kevään kirjoitukset sujuivat hyvin, ja esimerkiksi teknisiltä ongelmilta vältyttiin tänä vuonna kokonaan. Nykyisin korkeakouluihin valitaan valtaosa opiskelijoista suoraan todistuksen perusteella, joten se on vaikuttanut viime vuosina myös siihen, mitä aineita pääsääntöisesti kirjoitetaan.

– Esimerkiksi lyhyen kielen (saksan kieli) kirjoitti meillä ainoastaan kaksi kokelasta eli kielten kirjoittaminen sekä ylipäätään opiskelu ovat vähentyneet. Reaalin aineista terveystiedon kirjoittajien määrä on romahtanut muutaman vuoden takaisesta ja vastaavasti kemian sekä erityisesti fysiikan kirjoittajien määrä on lisääntynyt johtuen korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytyksestä.

Vastapainona taas pitkän matematiikan kirjoittaa Paimion lukiossa yhä useampi, jopa valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna.

Reaali päätti keskiviikkona kirjoitukset

Paimion lukion abiturientit Aaro Tervomaa, Jaana Haapala ja Vilma Valtonen päättivät oman ylioppilastutkintonsa keskiviikkona reaaliin, eli tässä tapauksessa kemian kirjoituksiin.

Koko kolmikko kirjoitti matemaattisista aineista pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian. Äidinkieli löytyi kaikkien listalta pakollisena aineena, ja kielistä mukaan valikoituivat englanti (Tervomaa ja Haapala) ja keskipitkä ruotsi (Haapala ja Valtonen). Myös biologia löytyi koko kolmikon valinnoista.

– Olen ollut aina matemaattisissa aineissa vahva, joten siinä mielessä kirjoitukset eivät tällä painotuksella tuntuneet mitenkään ylitsepääsemättömän raskailta. Totta kai siinä silti oli tekemistä, paimiolainen Tervomaa tuumii.

Paimiolainen Haapala ja sauvolainen Valtonen kokivat, että kevään kirjoitukset olivat ”tiukka kuuden viikon puristus”, mutta kokonaisuuteen voi jälkikäteen olla ihan tyytyväinen.

– Totta kai aina jää jotain hampaankoloon ja miettii, missä olisi ollut parannettavaa. Ihan tyytyväinen voi silti kokonaisuutena olla, he miettivät.

Muutos peruskouluun iso

He aloittivat lukio-opintonsa elokuussa 2020 keskellä koronapandemiaa. Se vaikutti varsinkin ensimmäisen lukuvuoden opintoihin, sillä moni kurssi järjestettiin tuolloin etäopiskeluna.

– Olihan se raskasta aikaa, ja ihan ymmärrettävää, että osalla opiskelijoista se kävi jo liiankin raskaaksi. Lukio-opiskelu on kuitenkin niin eri maailma kuin peruskoulu. Tässä täytyy olla aika omaehtoinen ja pitää osata itse suunnitella opintonsa. Ei etäopiskelu sitä muutosta peruskouluun verrattuna ainakaan helpottanut, Valtonen tuumii.

Toisaalta he näkevät olleensa myös onnekkaita siinä, että abivuotena opiskelu on ollut jälleen jo normaalia.

– Onneksi ne etäopetusjaksot osuivat opintojen alkuvaiheisiin eikä esimerkiksi tähän abivuoteen, Tervomaa miettii.

Lomaa ja reilausta

Tervomaan tavoitteena on saada todistuksen perusteella keväällä opiskelupaikka Turun kauppakorkeakoulusta, kun taas Haapalan mielessä on lääketieteen opinnot. Valtonen puolestaan tavoittelee lääketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian diplomi-insinöörin uraa.

Mutta aivan ensimmäisenä he aikovat hengähtää kirjoitusten päätteeksi.

– Pari viikkoa nyt ainakin vain lepoa, sitten pitää myöhemmin kevään aikana katsoa, riittääkö todistus opiskelupaikkaan vai pitääkö mennä pääsykokeisiin, tuumii Valtonen.

Haapala aikoo myös lähteä reissaamaan.

– Interreilaamaan Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Muutama maa nyt ainakin pitää nähdä ja saada vähän muuta ajateltavaa tiiviin lukuvuoden päätteeksi, Haapala sanoo.

Kevään 2023 ylioppilastutkinnon tulokset lähetetään lukioille 16.5.2023, ja sen jälkeen selviää, millaisin tutkintotodistuksin tämän kevään abit koulusta valmistuvat.