Paimio-Sauvo
YLEISURHEILU Paimion Urheilijoiden ja Sauvon Urheilijoiden yleisurheilijat ovat tehneet paljon upeita ennätyksiä. Mutta mitkä ovat niistä kaikkein kovimmat suoritukset? Tässä esitellään yksi ehdotus parhaiden tulosten luettelosta.
Artikkeliin on valittu tulokset ainoastaan sillä perusteella, kuinka korkealla ne ovat Suomen kaikkien aikojen tilastossa helmikuussa 2023. Kilpailijamäärät vaihtelevat tietysti lajeittain, mutta tässä yhteydessä ei oteta kantaa siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa eri lajien tilastoissa on menestyä.
Tietolähteenä on käytetty Tilastopaja Oy:n tietokantaa. Arviointiin on otettu suoritushetkellä Paimion Urheilijoita ja Sauvon Urheilijoita edustaneiden henkilöiden tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista.
PU:lle menestystä korkeudesta ja keskimatkoilta
Oheisessa taulukossa ovat kymmenen Suomen kaikkien aikojen tilastossa korkeimmalle sijoittuvaa Paimion Urheilijoiden yleisurheilutulosta. Heti alkuun on todettava, että tilastojen valossa yleisurheilun taso on ollut seurassa todella korkea. Päästäkseen mukaan Top10-tulosten joukkoon, on oltava lajissaan vähintään Suomen historian 78 parhaan urheilijan joukossa.
Juoksija Pekka Kivelän ennätys 1.47,3 oli Suomen toiseksi kovin 800 metrin juoksun aika vuonna 1972. Edellä oli vain saman vuoden olympiavoittaja Pekka Vasala. Kivelä voitti Kalevan kisojen pronssia tältä matkalta vuonna 1976. 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden hän voitti sekä 800 että 1 500 metriltä.
Risto Ala-Korpi edusti Paimion Urheilijoita 1975–1976 ja juoksi seuralle hurjan kovat 5 000 ja 10 000 metrin ennätykset. 13- ja 28-alkuiset 5 000 ja 10 000 metrin ajat olivat lähes arkipäivää 1970-luvulla, mutta viime vuosina ne ovat olleet harvinaista herkkua. Ala-Korven voittaessa 5 000 metrin Suomen mestaruuden 1973 taakse jäi muun muassa sellaisia nimiä kuin Pekka Päivärinta, Mikko Ala-Leppilampi, Lasse Virén, Seppo Tuominen, Lasse Orimus ja Ismo Toukonen.
Ala-Korpi voitti samalta matkalta myös Kalevan kisojen hopeaa ja pronssia, maastojuoksun Suomen mestaruuden ja useita halli-SM-mitaleita, mutta mikään näistä mitaleista ei tullut Paimion Urheilijoiden edustajana. Hän kuului kahdesti Suomen joukkueeseen maastojuoksun MM-kisoissa.
Heikki Hämäläinen on 400 metrin Suomen mestari vuodelta 1979. Hän otti samoissa kisoissa 200 metrin SM-pronssin ja edellisenä vuotena hän oli jo ollut toinen 400 metrillä. Mitalit voittaessaan hän oli jo siirtynyt Turun Urheiluliittoon. Paimion Urheilijoissa Hämäläinen voitti halli-SM-kisojen hopeaa 400 metriltä 1973 ja 800 metriltä 1975. Hämäläinen kuului Suomen maajoukkueeseen 1978 EM-kisoissa sekä lukuisissa maaotteluissa.
Topias Filppu on voittanut 22-vuotiaiden SM-hopeaa ja -pronssia sekä muutamia muita nuorten sarjojen SM-mitaleita pika-aidoista. 110 metrin aitojen ennätys 14,41 oli Suomen kuudenneksi kovin tulos vuonna 2008.
Top10:ssä on mukana naisten korkeushyppääjäkolmikko Anne Laapotti, Hilpi Junnila ja Tiina Haapanen. Suomen 1 310 parhaan naishyppääjän joukossa on peräti kymmenen Paimion Urheilijoiden hyppääjää.
Laapotti voitti halli-SM-kisojen hopeaa 1991 ja pronssia 1989. Hän on moninkertainen SM-mitalisti nuorten sarjoista ja muun muassa 20-vuotiaiden Suomen mestari.
Myös Junnilalla on useita nuorten sarjojen SM-mitaleita. Ennätys 179 on hypätty Paimiossa elokuussa 1991.
Haapanen on 14-, 15-, 17-, 19- ja 22-vuotiaiden Suomen mestari korkeushypyssä. Hän on tehnyt kovia tuloksia myös pituushypyssä ja kolmiloikassa.
Tiina Tuonosella on upea saalis SM-mitaleja. Kalevan kisoista hän voitti seitsenottelun hopeaa 1982 ja pronssia 1986 ja 1988. Sisäratojen SM-kisojen viisiottelusta hänellä on 3 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia. Tuonosen monipuolisesta lahjakkuudesta kertoo osaltaan se, että hän on peräti 12 lajissa Suomen kaikkien aikojen tilastossa noin 1 000 parhaan joukossa.
Olavi Hedman voitti SM-pronssia sisäratojen 1 500 metriltä 1969. Hän kuului Suomen joukkueeseen maastojuoksun MM-kisoissa 1974 ja muutamissa yleisurheilumaaotteluissa. Hedman on 17-vuotiaiden Suomen mestari maastojuoksusta ja 20-vuotiaiden 1 500 metriltä.
Kuten jo todettiin, taso on huima ja seurasta löytyisi useita muitakin urheilijoita, jotka sijoittuvat lajeissaan Suomessa sadan parhaan joukkoon.
Aikuisten SM-mitaleita ovat Paimion Urheilijoita edustaessaan voittaneet lisäksi ainakin Ari Haapanen, Raimo Karsikas (muun muassa seitsemän halli-SM-kultaa!), Reima Karsikas, Asko Launto, Heli Saarinen ja Juhani Iso-Kouvola.
Muutamasta lajista seuran urheilijoita löytyy todella runsaasti. Suomen 931 parhaan miesten 800 metrin juoksijan joukossa on jopa 12 seuran urheilijaa. Esimerkiksi vuonna 1972 Suomen 16 parhaan 800 metrin juoksijan joukossa oli viisi urheilijaa, jotka edustivat tai olivat paria vuotta aiemmin edustaneet Paimion Urheilijoita. Vuoden 1969 halli-SM-kisoissa seuralle tuli kaksoisvoitto 800 metriltä, kun Raimo Karsikas otti kultaa ja Reima Karsikas hopeaa.
Laaja taso näkyy myös viestijuoksujen tuloksissa. SM-kultaa on tullut miesten 4×400 metrin viestistä 1977, 4×800 metrin viestistä 1970, 1971 ja 1976 sekä 4×1500 metrin viestistä 1969 ja 1970. Muita mitaleita on niin paljon, ettei kaikkia voida luetella tässä yhteydessä. 4×800 metrin ennätys 7.25,6 on upeasti Suomen kaikkien aikojen tilaston viidentenä.
SU:ssa huipputuloksia eri vuosikymmeniltä
Sauvon Urheilijoiden TOP10-suoritukset ovat mielenkiintoinen sekoitus monen aikakauden tuloksia.
Nuoren ja lupaavan moniottelijan ennätykset viime kesältä ovat taulukossa sulassa sovussa 1960-luvun parhaiden tulostan kanssa.
Juho Launto on 22-vuotiaiden Suomen mestari 400 metrin aitajuoksusta ja 19-vuotiaiden Suomen mestari sisäratojen 300 metrin aitajuoksusta. Hän on voittanut myös muita nuorten sarjojen SM-mitaleita aitajuoksusta sekä myös korkeushypystä ja kymmenottelusta. Vuonna 2011 Launto oli Kalevan kisojen neljäs 400 metrin aidoissa. Hän on edustanut Suomea muutamissa maaotteluissa.
Pertti Alakylä voitti kuulantyönnössä halli-SM-pronssia 1978 Turun Urheiluliiton urheilijana. Paras Sauvon Urheilijoiden nimiin kirjautunut tulos on 16,28 vuodelta 1966. Kalevan kisoissa hän oli parhaimmillaan kuudes.
Saima Kossa vastaa taulukon tuoreimmista tuloksista. Hän on voittanut SM-pronssia 17-vuotiaiden seitsenottelusta, 15-vuotiaiden viisiottelusta ja 17-vuotiaiden sisäratojen pituushypystä. Kossa on monipuolinen urheilija ja hän on nuoresta iästään huolimatta jo seitsemässä lajissa aikuisten Suomen kaikkien aikojen tilastoissa.
Antton Launnolla on lukuisia pistesijoja sekä ulko- että sisäratojen SM-kisojen keskimatkoilta (800 ja 1 500 metriä). Vuoden 2018 halli-SM-kisojen 1 500 metrillä sijoitus oli neljäs ja mitali oli 45 sadasosasekunnin päässä. Launto on harvemmin kilpaillulla 600 metrin matkalla Suomen tilaston sijalla 109.
Anu Keronen oli kahdeksas 20-vuotiaiden SM-kisojen kiekonheitossa 1991. Hän on myös moukarinheitossa ja keihäänheitossa (vanha keihäsmalli) 600 parhaan joukossa Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Jan Tuominen oli kolmas 16-vuotiaiden SM-kisojen kuulantyönnössä 1991. Ennätys 15,56 oli kuudenneksi pisin alle 20-vuotiaan työntämä kuulakaari vuonna 1994. Edellä oli tuttuja nimiä, kuten Arsi Harju, Ville Tiisanoja ja Conny Carlsson. Tuomisen sijoitus 20-vuotiaiden kaikkien aikojen tilastossa on 84:s.
Juhani Alakylä voitti 20-vuotiaiden SM-pronssia korkeushypystä 1960. Hyppytekniikat ja juoksualustat ovat kehittyneet paljon vuoden 1964 jälkeen, mutta Alakylän ennätys 197 on edelleen sijalla 454 Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Sauvon Urheilijoista on tullut useita hienosti menestyneitä kävelijöitä. Asko Launto on 5 000 ja 10 000 metrin ratakävelyssä sekä 10 km maantiekävelyssä Suomen tilastossa 150 parhaan joukossa. Risto Närvä voitti 20-vuotiaiden Suomen mestaruuden 1959, 1960 ja 1961 ja otti hopeaa 1958. Näistä jälkimmäisin tuli Sauvon Urheilijoiden edustajana ja muut Turun Urheiluliitossa.
Raimo Holm on tehnyt seuralle 50 kilometrin maantiekävelyn tuloksen 5.43.36 vuonna 1959. Suomesta ei löydy kovin suurta joukkoa urheiluseuroja, joilla on ollut tämän äärimmäisen kestävyyslajin urheilijoita ja Holmin aika sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa 77. tilalle.
Sauvon Urheilijat on perustettu 1935 ja tilastoista löytyy muutamia melko iäkkäitä tuloksia. Valdemar Järvinen oli neljäs maastojuoksun SM-kisoissa 1947. Voiton vei Euroopan mestari ja moninkertainen maailmanennätysmies Viljo Heino . Vuotta myöhemmin Järvinen oli Suomen yhdeksänneksi paras 1 500 metrin juoksija. Hän teki pitkän juoksu-uran ja tilastoista löytyy vielä vuodelta 1992 hieman yli neljän tunnin maratonaika.
Paimion Urheilijoiden parhaita yleisurheilutuloksia
Laji Urheilija Tulos Vuosi Suomi-ranking
1. 800 m Pekka Kivelä 1.47,3 (ka) 1972 19
2. 10 000 m Risto Ala-Korpi 28.54,0 (ka) 1975 51
3. 400 m Heikki Hämäläinen 47,4 (ka) 1974 55
4. 110 m aitajuoksu Topias Filppu 14,41 2008 59
5. Korkeushyppy Anne Laapotti 180 1991 63
6. Korkeushyppy Hilpi Junnila 179 1991 69
6. 5 000 m Risto Ala-Korpi 13.52,8 (ka) 1975 69
8. Seitsenottelu Tiina Tuononen 5 101 1982 72
9. 3 000 m Olavi Hedman 8.03,2 (ka) 1968 73
10. Korkeushyppy Tiina Haapanen 178 2002 78
Sauvon Urheilijoiden parhaita yleisurheilutuloksia
Laji Urheilija Tulos Vuosi Suomi-ranking
1. 400 m aitajuoksu Juho Launto 52,80 2014 101
2. Kuulantyöntö Pertti Alakylä 16,28 1966 186
3. Seitsenottelu Saima Kossa 4 550 2022 197
4. 800 m Antton Launto 1.52,29 2017 292
5. Kiekonheitto Anu Keronen 39,68 1991 299
6. Kuulantyöntö Jan Tuominen 15,56 1994 314
7. 1 500 m Antton Launto 3.50,09 2019 320
8. 110 m aitajuoksu Juho Launto 15,79 2011 393
9. 100 m aitajuoksu Saima Kossa 15,10 2022 402
10. Korkeushyppy Juhani Alakylä 197 1964 454
