Mora, Ruotsi
MURTOMAAHIIHTO 90 kilometriä hiihtäen olisi ylitsepääsemätön urakka suurimmalle osalle itseään kohtalaisen hyväkuntoisenakin pitävälle harrasteliikkujalle. Kun tuon matkan taittaa perinteisellä hiihtotyylillä alle neljässä tunnissa, voidaan puhua jo todellisesta maratonurheilun huippusuorituksesta.
Sellaiseen kykeni sunnuntaina perinteikkään Vasaloppet-hiihtokilpailun sijalle 106 ajalla 3.59,40 yltänyt Paimion Urheilijoita edustava Lassi Juhanoja.
– Tuntuu siltä kuin olisi junan alle jäänyt. Aika paljon särkee ja kolottaa, mutta eiköhän se tästä jo muutamassa päivässä parane. Meneehän tuollaisesta urakasta toipumisessa kuitenkin hetki, Juhanoja pohdiskeli maanantaina noin 22 tuntia sen hetken jälkeen, kun hän oli Ruotsin Morassa ylittänyt maaliviivan.
Kaikki oli jäänyt ladulle, kirjaimellisesti.
– Viimeiset 15 kilometriä olivat varmasti vaikeimmat. Tavoittelin kovasti sijoitusta sadan parhaan joukossa ja olin sellaisessa letkassa pitkään mukana, jolla se sijoitus olisi ollut otettavissa. Putosin kyydistä parikin kertaa matkan aikana ja sain sitten puristettua vielä letkan kiinni. Kolmas kerta oli kuitenkin liikaa ja haave jäi siten runsaan minuutin päähän, Juhanoja miettii.
5:nneksi paras suomalainen
Kokonaisuutena 26-vuotias Juhanoja voi silti olla erittäin tyytyväinen urakkaansa. Kisaan osallistui satoja suomalaisia, joista terävin kärki on todellisia distanssi-, eli pitkien hiihtomatkojen huippuja. Suomalaisten välisessä vertailussa viidettä kertaa Vasaloppetin kiertänyt Juhanoja oli viidenneksi paras.
– Se meni taktisesti ihan hyvin, sain tehtyä suunnitelmien mukaisen nousujohteisen hiihdon. Siinä mielessä ei siis jäänyt hampaankoloon. Tavoite olisi päästä tulevaisuudessa hiihtämään Ski Classics -talliin ja kiertämään enemmän isoja kansainvälisiä kisoja, eikä siihen vaadittu taso ole enää kovin kaukana. Samoissa letkoissa hiihdettiin pitkät matkat sen tason urheilijoiden kanssa.
Kaikkiaan tämän vuoden Vasaloppetiin starttasi lähes 16 000 hiihtäjää. Juhanojan mukaan suurin jännitys liittyy aina ensimmäiseen nousuun, jota ennen noin 30 latu-uraa kapenee kuuteen latu-uraan.
– Siitä tulee aikamoinen pullonkaula, kun kaikki yrittävät löytää mahdollisimman hyvän paikan nousupätkää varten. Siinä menee aina paljon sauvoja poikki, mutta onneksi omat välineet ovat pysyneet aina ehjinä.
Juhanojan keskivauhti 90 kilometrin matkalla oli hurja: 23 kilometriä tunnissa. Vaikka reittikartta näyttää ensimmäisten kilometrien jyrkän nousupätkän jälkeen melko tasaiselta, on totuus jotain aivan muuta.
– Jos nyt vaikka Rivonmäen lenkkiin Paimiossa vertaa niin kyllä täällä oli jo ihan pitkiä ja jyrkkiäkin nousuja matkalla. Rivonmäen lenkki nyt on kuitenkin pitkälti tasamaata koko kierros. Että vaikka graafista tasaisen kuvan voi saadakin, oli matkan varrella ihan kunnolla korkeuserojakin, Juhanoja naurahtaa.
Kaarinasta Lappiin – ja kohta takaisin?
Juhanoja muutti Kaarinasta viisi vuotta sitten luokanopettajaopintojen perässä Rovaniemelle, ja on työllistynyt paikkakunnalle viime kesänä. Treeniolosuhteet ovat olleet siis viime vuosina huippuluokkaa.
– Työn ohessa pääsee ihan hyvin harjoittelemaan, ja varsinkin pitkän kesäloman aikana ehtii pohjia luomaan hyvin talvea varten. Läheiset ja sukulaiset ovat kuitenkin pitkälti siellä Varsinais-Suomessa, joten varmaan jollain aikavälillä tavoite olisi työllistyä sinne päin ja muuttaa takaisin, sanoo Paimion Urheilijoita juniori-ikäisestä edustanut Juhanoja.
Juhanonjan lisäksi Paimion Urheiljoista Vasaloppetiin osallistui peräti neljä urheilijaa: Lassin isä Juha, Reposet Milka ja Tommi sekä Anton Ahvenlampi.
– Itselleni oli nyt viides kerta, eikä tällaista osanottoa ole omasta seurasta aiemmin ollut. Hieno reissu ja kokemus tällaisella porukalla kaiken kaikkiaan, Juhanoja tuumii.
Juttua päivitetty ti 7.3.: Tuomo Reposen nimi korjattu Tommi Reposeksi.
