Eduskunta ehti vielä ennen vaalitaukoa hyväksyä uuden rakentamislain, jossa nykyiset rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi ja samaksi lupamuodoksi eli rakentamisluvaksi. Laki nostaa vahvasti esiin myös ilmastonmuutoksen torjunnan rakennusalalla, eli ohjaa rakentamaan vähähiilisesti.
Paimion rakennustarkastaja Petri Vastamäki paljastaa hiukan epäilleensä lakiesityksen läpimenoa. Siitä käytiin pitkää ja polveilevaa keskustelua, ja moni asia herätti kritiikkiä.
– Mielenkiinnolla nyt odotan, miten laki tarkentuu.
Julkisuudessa laista esillä ollut hiilineutraaliuden vaatimus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osana lupaprosessia on esitettävä tarkkoja selvityksiä niin purkumateriaaleista kuin käytettävistä rakennusmateriaaleista, oli kyse sitten uudiskohteesta tai korjaamisesta.
– Kun nyt rakennusmateriaalien pitää olla CE-hyväksyttyjä, niin jatkossa suunnittelijan pitäisi arvioida esimerkiksi kierrätysmateriaalin käyttömahdollisuus kohteessa.
Käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä poiskuljetettavat aineet ja jätteet pitää ilmoittaa. Tässä voi myös avautua uusia mahdollisuuksia kiertotalouden toimijoille.
Jo ennen rakennuslain hyväksymistä eduskunta ehti hyväksyä kokonaisuuteen liittyen myös lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä.
Ei pihasaunaa pystyyn tuosta vaan
Lain valmisteluvaiheessa uutisoitiin, miten esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman erillistä lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät.
Paimion Vastamäki toppuuttelee, että mielikuva on harhaanjohtava, eli ei todellakaan 30 neliön rakennusta voi tehdä minne vaan ja miten vaan.
– Rakennuttajan vastuulla on edelleen selvittää rakennusoikeuden määrä tontilla, kaavanmukaisuus, onko rakennuspaikka hyväksytty, etäisyydet ja palomääräykset, hän listaa.
Suositeltavaa onkin kysyä ammattilaisten apua. Virkamiesten puolestaan tulee tutkailla sitten sitä, onko rakentaminen ympäristöön soveltuvaa ja kaavan mukaista.
– Se onkin aika iso asia, ettei asuntoalueille ala missään syntyä mitään ”koppikyliä”, parakin näköisiä talousrakennuksia, Vastamäki pohtii.
Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Tämä voi olla rakennuttaja tai hänen nimeämänsä henkilö.
Tietojärjestelmät kuntoon
Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, ja kuntien on toimitettava tiedot rakennetusta ympäristöstä tähän järjestelmään tietyn siirtymäajan kuluessa. Se tarkoittaa, että kunnissa on edessä tietojärjestelmien päivitystä yhtälailla.
– Ja kyllä rakennusjärjestys ja -taksat, sekä hallintosääntöjä on myös päivitettävä, mutta aikaa on toki parisen vuotta, sanoo Vastamäki.
Aikaa voi olla pidempäänkin, sillä kunta saa halutessaan soveltaa vanhoja kaavan tietosisältöä koskevia säädöksiä yksittäistapauksissa omalla päätöksellään vuoden 2028 loppuun asti.
Korjaaminen ”vanhaan tapaan”
Vanhojen rakennusten osalta uusi rakennuslaki avaa mahdollisuuksia säilyttää vanhojen rakennusten omaleimaisuutta. Rakennuksen voi korjata myös alkuperäisellä tai sen jälkeisellä rakentamistavalla, kunhan korjattava rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset.
Korjaaminen ei saa haitata rakennusten säilymistä tai heikentää esimerkiksi rakennuksen tai kulttuuriympäristön rakennustaiteellista arvoa.
Rakennuksen voi jatkossa helpommin myös purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Näin ollen vaikkapa vanhalla asuinalueella sijaitseva talo voi saada purkuluvan, jos se tapahtuu pitkälti kierrättäen.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.
FAKTA
Eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain 1.3.2023.
Vuodesta 2025 alkaen lupahakemuksessa on tehtävä ilmastoselvitys, jossa esitetään uuden rakennuksen tai vaikka korjattavan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Siis rakennuksen haitat ja hyödyt ilmastolle.
Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessakin kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten vähäpäästöisillä ratkaisuilla on iso kysyntä.
