Munkkilan aukiolla leijui lauantaina välillä sankahkokin savu, kun siellä järjestettiin Paimion ja Sauvon sopimuspalokuntien harjoitus poltettavaksi määritellyssä kohteessa. Palokunnat harjoittelivat huoneistopalon kehittymisen havainnointia, täydentäviä sammutusmenetelmiä, sammutushyökkäyksiä ja savusukelluksen tukitoimintoja sekä savulle altistumisen ehkäisemistä.
– Esimerkiksi lämpimät savusukellusharjoitukset kuuluvat vuosittain suoritettaviin pakollisiin harjoituksiin, kertoo Paimion VPK:n päällikkö Toni Riuttanen.
Paimion VPK vastasi yhteisharjoituksen järjestämisestä, ja siihen osallistui parikemmentä paikallista palokunta-aktiivia. Sukellusharjoituksia vetivät Rami Sonkki ja Pasi Tauriainen .
Riuttanen kertoo, että harjoitus sujui suunnitellusti ja mallikkaasti. Hallitun polton yhteydessä päästiin testaamaan myös täydentäviä sammutusmenetelmiä, ja -välineitä, kuten sammutussauvaa.
– Kokeilimme myös uudenlaista tekniikkaa, jolla tuuletusmenetelmällä estetään palon ja -kaasujen leviämistä.
Hälytysajoneuvoja ja savunmuodostusta
Riuttanen kertoo, että tällainen harjoitus tarjoaa kokemusta, joka on käytännön tehtävissä arvokasta. Palosimulaattoreissakin savusukellusten harjoittelu on mahdollista, mutta oikeassa palokohteessa tilanne tarjoaa aidon kokemuksen.
Poltettavia purkukuntoisia kohteitakaan ei voi aina hyödyntää. Riuttasen mukaan niitä kyllä jonkin verran tarjotaan, mutta kohteen on sovittava harjoitteluun ja sen polttamiseen harjoitusmielessä tarvitaan eri lupia, ja muun muassa rakennusvalvonnasta. Isoin kysymys on se, että liian huonokuntoinen rakennus ei ole myöskään turvallinen harjoituskohde.
Harjoituksen lopuksi poltettiin harjoituksen kohteena olevat purkukuntoiset pää- ja talousrakennukset hallitusti loppuun.
Paimion VPK:n naisosasto harjoitteli tapahtumassa hälytysmuonitusta. Harjoitusta kävi seuraamassa myös aluepelastuslaitoksen päivystävä palomestari Eemu Hyvönen .
Pelastajapula uhkaa
Paimiossa ja Sauvossakin tunnistetaan seudullisesti ja valtakunnallisesti puhuttu pula pelastajista. Vähi vähenee ikääntymisen myötä.
Toni Riuttanen sanoo, että mukaan toimintaan otettaisiin mielellään uusia kiinnostuneita.
Tällä hetkellä esimerkiksi Paimion VPK:ssa on parisenkymmentä hälytyskelpoista tekijää. Toiminta pyörii, mutta herkillä.
– Toiminta vaatii sitoutuneisuutta, mutta tehtäviä on monenlaisia ja kaikkien ei tarvitse olla vaikkapa juuri savusukelluskelpoisia. Ja kuten kaikissa yhdistyksissä meillä on muitakin kuten vaikka hallinnollisia tehtäviä, joista aloittaa.
– Olemme tavallisia isiä ja äitejä ja eri-ikäisiä. Rohkeasti vain ottamaan yhteyttä.
Kodinkoneista alkaneet palot lisääntyivät
Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-tietokantaan viime vuonna vähän yli 2400. Suurin yksittäinen syy on lieden huolimaton käyttö. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna kuusi ihmistä.
Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (917 kpl), valaisimet (208 kpl) ja kiukaat (107 kpl). Sähköpalojen määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa noin parilla sadalla, kun taas aiempina vuosina paloja oli keskimäärin 2400–2500.
Kiuaspalojen määrä on vaihdellut viiden vuoden aikana noin 90:stä 150:een. Näiden määrä kääntyi taas nousuun 2022.
Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia.
Valaisimista lähteneitä tulipaloja oli viime vuonna 208. Valaisinpalo voi johtua esim. viallisesta loisteputkesta tai sen sytyttimestä. Valaisimet, joissa on kuuma lamppu voivat aiheuttaa syttymisen kaatuessaan, irrotessaan kiinnityksestä tai pudotessaan.
