Piikkiönlahden vedet ja rannat kiinnostavat, kannattaa huhtikuussa suunnata Kaarina-talolle. Siellä pidetään yleisötilaisuus Piikkiönlahden kunnostussuunnitelmasta.
– Esittelen tilaisuudessa kunnostamisen hankesuunnitelmaa, ja kyselemme ihmisten toiveita. Ihmiset pystyvät tässä vaiheessa vaikuttamaan toimenpiteisiin, kertoo Pasi Salmi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä.
Esimerkiksi jos jonkin Piikkiönlahteen laskevan puron haluaisi taimenpuroksi, yleisötilaisuudessa on oikea hetki ehdottaa kunnostustöitä. Vastaavasti kiinnostavia tietoja on tarjolla niille, jotka asuvat, rakentavat tai harjoittavat maa- ja metsätaloutta Piikkiönlahden valuma-alueella.
Valuma-alue on suuri. Se ulottuu Littoistenjärveltä Rauhalinnaan, Paimioon, Piikkiöön ja Kuusistoon. Piikkiönlahteen laskevat esimerkiksi Ladjakoskenoja, Mylly- eli Värioja, Pukkilanoja ja Piikkiönoja, johon kuuluvat Hepojoki, Makarlanjoki ja Viukkalanoja.
Salmi tekee parhaillaan kartoituksia ja maastokäyntejä valuma-alueella. Tähän mennessä selville on tullut esimerkiksi, että eräällä pohjavesialueella on hakkuiden yhteydessä tehty laaja ojitustyö, jonka luvanvaraisuutta Salmi selvittää.
– Liian syvät uomat aiheuttavat happamilla mailla merkittäviä ravinne- ja sulfaattipäästöjä, ja pohjavesialueilla veden laatu ja määrä heikkenevät.
Älä kuivata maata
Kun kunnostussuunnitelma on valmis, eri tahot lähtevät toteuttamaan ehdotettuja toimenpiteitä omilla aikatauluillaan ja rahoituksillaan. Joistakin kunnostustöistä ottaa kopin Kaarinan kaupunki, joistakin valtio. Jotkin työt ovat tarjolla maanomistajille. Myös yhdistykset voivat tarttua toimeen.
– Kaarinan kaupungin kanssa on sovittu, että toteutamme osana hanketta jonkin pilottikohteen, esimerkiksi rakennamme kosteikon. Kohde valitaan tämän kevään aikana. Asukkaat voivat ehdottaa kunnostuskohdetta, Pasi Salmi vinkkaa.
Tällä hetkellä Piikkiönlahden vedenlaatu on välttävä tai tyydyttävä. EU:n vesipuitedirektiivi vaatii vesistöjen ekologista tilaa hyväksi vuoteen 2027 mennessä.
Todennäköisesti Piikkiönlahdella on luvassa uusia viranomaismääräyksiä rantarakentamiseen ja muuhun, missä kaivetaan ja liikutetaan maata.
– Jos esimerkiksi kuivatetaan maata rantarakentamisen, pellon tai metsän vuoksi, maa hapettuu ja syntyy merkittäviä päästöjä. Mitä kosteampaa maa on, sitä vähemmän on päästöjä vesistöön, Salmi selittää.
Mikäli huhtikuiseen tilaisuuteen ei pääse, myös syksyllä on edessä yleisötilaisuus. Lisäksi järjestetään kysely, vesiklinikoita ja pellonpiennarpäiviä. Järjestäjinä ovat etunenässä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Ely-keskus ja Kaarinan kaupunki.
Yleisötilaisuus Kaarina-talossa tiistaina 11.4. klo 17.30.
