PAIMIO
Jo pian kaksi viikkoa jatkunut vuodenaikaan nähden lämmin ja kuiva ajanjakso on vapauttamassa maanviljelijät kevättöihin viikkoa–kahta tavanomaista aikaisemmin. Myös syysviljoille sekä mennyt talvi että kuluva kevät näyttävät olleen suosiollisia Peimarin seudulla.
– Syysvilja näyttää tänä vuonna talvehtineen ihan hyvin. Ero ihan katastrofaaliseen viime vuoteen on valtava varsinkin syysviljan osalta, tuumii apulantaa Kerkolan tilan pelloille maanantaina levittänyt Lauri Määttänen.
Hän uskoo, että kevätviljan osalta kylvötöihin päästäisiin jo ennen vappua.
– Kyllä sen aika varmaksi voi jo sanoa. Nyt on ollut jo niin kuivaa, että pieni sade tekisi ihan hyvää. Se tasaisi kosteuseroja, Määttänen sanoo.
Sääennuste kuin toivekirjasta
Tämän hetkisen ennusteen perusteella vappua edeltävä sää on kuin vastaus viljelijöiden toiveisiin. Lämmintä ja kuivaa pitäisi riittää tulevaan lauantaihin asti, ja sen jälkeen sää muuttuu pilvisemmäksi. Pieniä vesikuurojakin on povattu alkuviikkoon.
– Nyt ainakin näyttää hyvältä, toivotaan että ennuste pitää paikkansa. Pitkän kuivan ja lämpimän jakson myötä voi sanoa, että varmaan viikon, ehkä jopa pari ollaan tavanomaista aikataulua edellä, Määttänen sanoo.
Huhtikuu on tosiaan ollut ainakin sademäärien osalta toistaiseksi poikkeuksellinen. Yltöisten mittausasemalla Piikkiössä on toistaiseksi tälle kuulle mitattu vasta 1,7 millimetriä sadetta, eikä yhtä vähäsateista huhtikuun ensimmäistä puoliskoa ole nähty mittaushistoriassa viimeksi kuin keväällä 2007.
Sen sijaan lämpötilojen suhteen huhtikuun voidaan sanoa olleen toistaiseksi hyvin tavanomainen. Varsinkin alkukuun kireät yöpakkaset vaikuttivat siihen, ettei kuukauden keskiarvolämpötila ole kohonnut toistaiseksi kuin 3,18 asteseen. Tavanomaisesti huhtikuu on seudulla ollut 2–4 astetta plussalla, joten siihen peilaten lämpötilat ovat olleet hyvinkin normaaleja.
Viljelijätuet maatalouden elinehtona
Lehtinen Paimion kärjessä, Salmensuu Sauvossa.
Paimion suurimmat viljelijätuet maksettiin viime vuonna Timo Lehtiselle ja hänen Rekottila Oy -yritykselleen. Lehtisen tukipotti oli yhteensä runsaat 600 000 euroa, mikä ilmenee Ruokaviraston EU-tukitilastoista. Lehtisen ja Rekottila Oy:n saamat tukimäärä ovat pysytelleet samassa kokoluokassa 2020-luvun taitteen molemmin puolin. Lehtisellä on iso sikatila Paimion Kevolassa, ja hän viljelee myös maata.
Sauvossa suurimman tukipotin kuittasi muun muassa luonnonlaidunlihaa tuottava Salmensuun Tila Oy, yhteensä runsaat 519 000 euroa.
– Tuet ovat mielestäni ihan hyvällä tasolla, mutta toki maatalouden menotkin kasvavat jatkuvasti. Ehkä tukieurojen lisäämisen sijaan voisi olla hedelmällisempää miettiä, voisiko alkutuotantoon ohjata enemmän euroja, jotka kaupat tuotteita myymällä tällä hetkellä saavat, miettii yhdessä Mari ja Tero Toivosen kanssa Salmensuun tilaa pyörittävä Antti Toivonen.
Samoilla linjoilla on myös Paimiossa kymmenen kärkeen tukieuroissa yltänyt Kerkolan tilan isäntä Kimmo Määttänen.
– Se on ihan elinehto, että tukea ylipäänsä saa. Muuten toiminta menisi tappiolliseksi. Vaikka kaupat ovatkin tehneet viime vuosina vuosi vuodelta parempia tuloksia, eivät eurot ole valuneet samassa suhteessa alkutuotantoon. Jotain muutosta pitäisi tulla, hän sanoo.
Kaarinassa tukipotit olivat huomattavasti pienempiä kuin Paimiossa ja Sauvossa, ja siellä kärkisijan veikin noin 215 000 euron tukimäärillään Alaskartanon maatalousyhtymä.
Kaikkiaan viljelijätukia myönnettiin Paimioon vuonna 2022 noin 6,2 miljoonaa euroa, Sauvoon noin 6,16 miljoonaa euroa ja Kaarinaan noin 2,76 miljoonaa euroa.
FAKTA: Suurimmat viljelijätuensaajat kunnittain vuonna 2022
Paimio
- 1. Timo Lehtinen n. 395 000 €
- 2. Rekottila Oy n. 232 000 €
- 3. Saaren Tila Oy n. 169 000 €
- 4. Perttu Härmälä n. 161 000 €
- 5. Mty Ansio Mikko ja Mauri n. 161 000 €
- 6. Alanteen Tila Oy n. 126 000 €
- 7. Jarkko Leino n. 125 000 €
- 8. Optitila Oy n. 123 000 €
- 9. Juha Lainio n. 121 000 €
- 10. Kimmo Määttänen n. 117 000 €
Tukea myönnettiin Paimioon yhteensä n. 6,2 miljoonaa euroa.
Sauvo
- 1. Salmensuun Tila Oy n. 519 000 €
- 2. Erno Mikkola n. 295 000 €
- 3. Wilhelm Rosenlew n. 252 000 €
- 4. Vesa Knuutila n. 183 000 €
- 5. Roope Lehtinen n. 175 000 €
- 6. Perttu Huuhka n. 168 000 €
- 7. Erik Söderholm n. 160 000 €
- 8. Kalle Kuopila n. 140 000 €
- 9. Mari Suominen n. 122 000 €
- 10. Janne Riski n. 109 000 €
Tukea myönnettiin Sauvoon yhteensä n. 6,16 miljoonaa euroa.
Kaarina
- 1. Alaskartanon mty n. 215 000 €
- 2. Puutarha Timo Juntti Oy n. 176 000 €
- 3. Markku Ranne n. 146 000 €
- 4. Peimarin koulutuskuntayhtymä n. 119 000 €
- 5. Jukka Näsänen n. 119 000 €
- 6. Mty Tähkämaa Juha-Pekka ja Tähkämaa Sanna-Maija n. 115 000 €
- 7. Mty Elomaa Jarkko ja Elomaa Vesa n. 107 000 €
- 8. Lindroosin Puutarha Oy n. 97 000 €
- 9. Aleksi Hiirsalmi n. 84 000 €
- 10. Tero Lähteenmäki n. 84 000 €
Tukea myönnettiin Kaarinaan yhteensä n. 2,76 miljoonaa euroa.
Lähde: Ruokavirasto
