Kolumni: Mitä kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle?

Sikäli hyvinvointialueellemme kuuluu hyvää, että tavoite onnistuneesta järjestämisvastuun, palveluiden ja henkilöstön siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueelle näyttää sujuneen ilman isompia ongelmia. Tosin ongelmiakin on ollut etenkin laskutuksessa. Uuden organisaation keskeneräisyys näkyy siinä, että asioiden eteneminen on hidasta, kun ei löydy oikeaa niistä päättävää henkilöä. Tietojärjestelmien hajanaisuus ja niissä tapahtuneet muutokset vaikeuttavat tiedonkulkua ja hidastavat palvelujen yhteen sovittamista. Palvelut tuotetaan nyt kahdeksalla alueella, joista 3.alueen muodostavat Kaarina, Paimio ja Sauvo.

Varsinais-Suomessa terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ovat haastaneet mittavat henkilöstövajeet. Lääkärivajeen takia perusterveydenhuollon vastaanottoja ei ole ollut tarjolla riittävästi ja ruuhka päivystyksissä on lisääntynyt. Myös pula hoitajista sulkee osastoja ja leikkaussaleja ja vaikeuttaa hoivapalveluita, Kova pula on myös sosiaalityöntekijöistä. Covid-19-pandemia kuormitti merkittävästi sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa ja vaikutti osaltaan hoitovelan syntyyn kiireettömissä hoidoissa. Toisaalta pandemia vauhditti sähköisten palvelujen käyttöönottoa, mikä paransi palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Sosiaalihuollon palvelujen saatavuuden varmistaminen on alueella erityisen haasteellista. Varsinais-Suomen tilanne sosiaalityön palvelujen riittävyyden turvaamisessa oli vuonna 2021 maan heikoin. Henkilöstön saatavuus ja työhyvinvointi ovat keskeisiä ratkaistavia asioita palvelujen turvaamiseksi.

Oman haasteensa aiheuttavat rahoituksen riittävyys ja lakimuutokset. Huhtikuun alussa tuli asumispalveluja koskeva henkilöstömitoituksen korotus ja syksyllä tulee voimaan perusterveydenhuollon vastaanottoja koskeva kiireettömän hoidon hoitotakuu.

Yksi tämän vuoden päätavoitteista on palvelustrategian hyväksyminen syksyllä. Strategiassa asetetaan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja tavoitteet sille, miten sote-palvelut toteutetaan ottaen huomioon asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Palvelustrategiaan liittyen päätetään myös periaatteista tulevan palveluverkon suunnittelussa.

Varsinais-Suomessa väestön sairastavuus on pienempää kuin maassa keskimäärin, mutta siinä on suuria eroja maakunnan eri puolilla. Väestön kasvu keskittyy Turun seutukuntaan, joka lisää väestön ikääntymisen ohella palvelujen kysyntää tulevaisuudessa. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta riittävien lähipalvelujen turvaaminen on tärkeää.

Tänään, 18.4. klo 18.30 on mahdollisuus tulla tapaamaan oman alueemme (Varha, alue 3) johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä Paimiosaliin.

Merja Laine

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu, terveyden ja hyvinvoinnin jaoston jäsen.