Ainakaan vasta julkaistusta Paimion kasvihuonepäästöraportista, joka vertautuu hyvin myös muiden keskikoisten suomalaiskuntien lukemiin, ei voi oikein löytää yhteyttä liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Jos liian kunnianhimoiset ilmastotoimet tarkoittavat käytännössä sitä, että tieliikenteestä aiheutuvat päästöt kasvavat vuosittain, eivätkä muutkaan energiaperäiset päästöt ole vähentyneet merkittävästi, herää kysymys: mitä jos kunnianhimoa ei olisi lainkaan?
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä. Julkinen sektori voi luoda vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseen esimerkiksi tarjoamalla aiempaa monipuolisemman ja käytettävämmän julkisen liikenteen verkoston. Tai rakentamalla kevyen liikenteen väyliä sinne, missä tällä hetkellä kuljetaan jalan tai pyörällä muuta liikennettä peläten ja väistellen. Pienistä puroista kasvaa iso virta, ja ainakin Paimio–Sauvo-akselilla tulevaisuus näyttää menneisyyttä valoisammalta.
Paimion liittyminen ensi vuonna Turun seudun joukkoliikenteeseen on iso harppaus sitä kohti, että yhä useampi pendelöinti Paimiosta Kaarinan tai Turun suuntaan tehtäisiin linja-autolla yksityisautoilun sijaan. Pieni oma puronsa päästöjen vähentämisessä on myös Sauvoon pitkään haikailtu keskustan ja Lautkankareen välinen kevytväylä. Sekin toteutuu vihdoin kuluvan vuoden aikana. Toivottavasti vastaavia peliliikkeitä ja päätöksiä tehdään seudulla myös tulevina vuosina.
Kun ihmisille luodaan vaihtoehto oman auton käytölle, on silloin edes pieni mahdollisuus, että joku siihen vaihtoehtoon myös tarttuu.
