Alkuvuoden puheenaiheet Varhan ympärillä ovat pyörineet sen ympärillä, miten hyvintointialueen toiminta on lähtenyt käyntiin ja missä on nähty ongelmia. Isossa kuvassa herättää huolta, että vaikka koko uudistuksen lähtökohta oli saada palvelujen järjestämiseen leveämmät hartiat, nostaa tuottavuutta ja saada kustannusten kasvu kuriin, niin nyt osoitettu rahoitus ei riitä alkuunkaan. Ennustettu alijäämä kuluvalle vuodelle on yli 63 miljoonaa pelkästään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Kipukohdat palvelujen tuottamisessa ovat nekin olleet julkisuudessa koko alkuvuoden: henkilöstö-, ja aivan erityisesti hoitajapula sekä tietotekniikan käyttöönoton hankaluudet, laskutusten viivästyminen ja pitkät jonot joihinkin palveluihin. Samaan aikaan kasvaa huoli henkilöstön jaksamisesta.
Palvelustrategia-sanaa viljellään tällä hetkellä Varhan eli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päätöksenteossa ahkerasti. Kyse on siitä, että virkamiesjohdossa valmistellaan ja luottamuselimissä linjataan tämän vuoden kuluessa miten palveluja ja tekemistä hyvinvointialueella uudistetaan. Se tarkoittaa myös sitä, että loppuvuodesta varmasti väännetään lähipalveluista ja toimipaikoista.
Kaiken yllä leijuvat isot lakimuutokset, kuten hoitajamitoitus ja hoitotakuu: hoitoon tai ainakin hoidontarpeen arviointiin olisi päästävä syksyllä 14 ja ensi vuoden alusta 7 vuorokauden sisällä.
Varhan organisaatiossa Paimio, Sauvo ja Kaarina ovat nyt sote-alue 3. Tiistai-iltana Paimiosaliin jalkautui peräti yhdeksän Varhan luottamushenkilöä ja alueen työntekijöitä yleisön eteen. Keskustelua juonsi Perttu Laaksonen .
Kehitystarpeita on liuta
Alustuspuheenvuoroissa taustoitettiin organisaatiota ja toimintaa. Aluevaltuutetuista Merja Laine , Jouni Lehikoinen, Esko Kiviranta ja varavaltuutettu Jaakko Kivisaari avasivat puheenvuoroissaan organisaatiota ja tulevia haasteita. Rovasti Lehikoinen taustoitti myös kirkon toiminnan merkitystä Varhan palvelujen täydentäjänä.
– Mitä ovat palvelut, joihin kuluu rahaa ja miten niitä voidaan kehittää, totesi Laine.
– Valtion on pakko pitää huolta rahoituksesta myös jatkossa, muistutti Kiviranta ja kummasteli, miten siitä ei keskustella enempää, että koko uudistuksen tarkoitus oli nostaa tuottavuutta ja kampata kulukasvua.
Jaakko Kivisaari tunnisti haasteet, mutta luottaa että ratkaisujakin löytyy. Myöhemmin hän avasi asiaa esimerkillä: vuosia sitten Turussa opittiin tekemään olkapääleikkauksia tehokkaammin, mutta sitten Tampereella tehtiin tutkimus, jossa osa potilaista lumehoidettiin: tehtiin vain viilto, ei korjausleikkausta. Lopputulema hoidon kannalta oli aivan sama.
Tämän sotealueen johtavista viranhaltijoista avoterveyden ylihoitaja Sini Heino kertoi, että Paimion ja Sauvon alueella hoitajatilanne on hyvä, lääkäripuolella on enemmänkin haastetta.
Heino vahvisti suoraan kysyttäessä sen, että hoitajapulan taustalla ongelmana on että hoitajien työssä on liikaa muuta kuin hoitotyötä.
Ylilääkäriksi vastikään nimetty Juho Järvelin kertoi luonnikkaasti alkuvuoden toiminnasta ja totesi, että alue kolmen toiminta on enemmänkin kehityksen osalta etukenossa. Hän jopa totesi, että enemmän julkisuudessa puhutaan ongelmista kuin onnistumisista ja kohautti hiukan toteamalla, että puhutaan hoitajapulasta vähän samaan tyyliin, kuin että ”nuoriso on aina pilalla”.
– Aina toiminnassa on jossain se pullonkaula. Nyt alueella hyvää, että opimme toisiltamme, siivotaan tarkoituksetonta hukkatyötä pois ja kehitetään tuottavaa työtä. Hyviä esimerkkejä jo on.
Hoitajatilanne on haastava
Tyks sairaalapalveluissa hoitotyötä tekevä Sari Rannikko vahvisti puolestaan hoitajapulan olevan todellinen, mutta korosti, että työ sinällään on jatkunut kuten ennenkin. ”Kaikki hoidetaan”.
Alueen kotihoidon päällikkö Kirsi Lehto kertoi, että alueella on noin 600 kotihoidon palvelujen säännöllisen avun tai tukipalvelujen piirissä olevaa ja noin 140 työntekijää. Hoitajapula erityisesti Kaarinassa on hänen mukaansa suorastaan ”kaoottinen”. Kesän lomakausi huolestuttaa kovasti.
Haasteena on, että kotihoidon asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia. On asiakkaita, joiden luona käydään jopa viisi kertaa päivässä. Laitospaikoista on pulaa, eikä yöpartioita ole. Toiveena onkin edistää yhteisöllistä asumista, joka toisi yhden välimuodon asumispalveluihin.
Keskustelulle olisi tarvittu enemmän aikaa. Henkilöstön liikkuvuuden osalta esitettyyn kysymykseen Sini Heino vastasi, että ensisijainen työpiste on määrätty, mutta oman halun pohjalta voi tehdä keikkaa muualle. Hoitajapulan osalta kysyttiin, pitäisikö houkutella koronan ja rokotusten vuoksi irtisanoutuneita takaisin, ja siihen Heino totesi, että valtakunnallisesti irtisanoutuneita oli vähän, se ei ole ratkaisu.
Vuodeosastotoiminnasta selvisi, että Paimiossa on yksi ja Kaarinassa kaksi osastoa ja henkilöstöä ollaan rekryämässä lisää. Sitä kautta paikkamäärää kasvatetaan.
Taksiyrittäjä Sari Hyvärinen Sauvosta nosti esille huolen siitä, miten Varha kilpailuttaa kuljetuksia ja miten nämä ratkaisut heijastuvat pienten paikkakuntien taksiyrittäjiin. Jos välitys kilpailutetaan erikseen, taksikeskuksilla ei ole vastuuta kuka kyydin ottaa ja hoitaa, ja tästä on jo huonoja kokemuksia.
– Ja esimerkiksi in house- yhtiöiden osallistuminen kilpailutuksiin on iso kysymys paikallisesti. Ennen Sauvon apteekki toimitti lääkkeet Sauvon yksiköihin, mutta nyt ne kuljetetaan Turusta, onko järkevää?
FAKTA
Paikalla olivat
Merja Laine, aluevaltuutettu
Jouni Lehikoinen, aluevaltuutettu
Esko Kiviranta, aluevaltuutettu
Teija Ek-Marjamäki, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen
Jaakko Kivisaari, vara-aluevaltuutettu
Sari Rannikko, vara-aluevaltuutettu, sairaanhoitaja Tyks
Sini Heino, ylihoitaja sote-alue 3
Juho Järvelin, ylilääkäri, sote-alue 3
Kirsi Lehto, kotihoidon päällikkö, sote-alue 3
