Vihdoin auringonpaiste lämmittää ja Sauvossa Ampolan tilalla nurmi vihertää niin, että on aika päästää lehmät laitumelle. Kevät on tänä vuonna myöhässä ja usein lehmät ovat saattaneet laiduntaa jo toukokuun alussa. Nyt laitumilla ei ollut aiemmin syötävää.
Raikas ilma, valo ja tuulenvire käy lehmien karvapeitteessä, kun ne kirmaavat ulos ja ryntäävät kohti vihreää maastoa. Ne hyppivät, ammuvat ja ilakoivat toinen toisensa perään. Hieman ihmettelevätkin, kun joillekin tämä oli ensimmäinen kerta, kun ne pääsivät ulos ja vapaaksi.
Paineita tulee ulkoa
Ampolan tila on jo usean vuosikymmenen ajan toiminut maitotilana. Maitotiloja on Sauvossa enää neljä. Vaikka tilan isännän Roope Lehtisen mukaan lehmien tai maidon määrä ei ole vähentynyt, ovat useat pienemmät tilat joutuneet lopettamaan.
Alalla monen kohtaloksi koitui vuosi 2014, kun Venäjä yhdessä yössä aloitti sotatoimet Ukrainassa Krimin maalla. Silloin loppui juuston ja maidon vienti Venäjälle. Vajaa vuotta myöhemmin poistuivat maitokiintiöt EU:n alueelta, ja ylituotannon vuoksi maidonhinta laski koko Euroopassa. Se oli kova isku monille suomalaisille tiloille.
Emäntä Riikka Lehtinen luettelee muitakin seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet viime vuosina negatiivisesti.
– Monet ovat väsyneet byrokratiaan. EU:sta tulee koko ajan erilaisia asetuksia, joita täytyy noudattaa eivätkä ne ainakaan helpota arkeamme. Lisäksi yleisesti ilmapiiri Suomessa maataloutta kohtaan on muuttunut hyvin negatiiviseksi.
Lehtisten mukaan liha- tai maitotuotantoa syytetään usein eläinten kaltoinkohtelusta ja ylimääräisistä hiilipäästöistä. Se tuntuu kummalliselta.
– Suomea ekologisemmin ja eläimiä kunnioittavammin ei voi maitoa tai lihaa tuottaa. Ihmiset ovat hyvin vieraantuneita luonnosta ja sen kiertokulusta. On todella epäreilua suomalaisia tuottajia kohtaan, jos luullaan, että tilat ovat maailman saastumisen ongelma, Roope summaa.
Vaikka toisin voisi luulla, viime vuosina uudeksi ruokatrendiksi noussut veganismi ei ole heidän mielestään uhka maidontuotannolle. Riikka toteaa, että elintarvikealalla on noussut aina uusia ruokatrendejä, mutta kaikki ihmiset eivät lähde niihin mukaan. Lisäksi hän luottaa siihen, että ihmiset ymmärtävät maidon tärkeyden esimerkiksi lasten ja vanhusten päivittäisessä ruokavaliossa.
– On päivänselvää, että lapset ja vanhukset tarvitsevat lehmän maitoa, että luusto pysyy kunnossa. En usko, että trendit tai uskomukset menevät terveyssuositusten yläpuolelle.
Kannattaako maitotila?
Ampolassa aloitettiin toiminta vuonna 2004. Jälkipolvesta voisi Lehtisten mukaan löytyä ehdokkaita Ampolaan lypsylehmätilan jatkajiksi, mutta vanhemmat epäröivät voivatko he suositella lapsilleen maitotilaa elinkeinona.
– Pahimpina vuosina on joutunut miettimään, miten laskut maksetaan ja uskon, että on helpompiakin tapoja tienata elantonsa kuin olla maitotilallinen, Roope tokaisee.
Riikan mukaan nuoret ovat huomanneet, että elämää voi elää eri tavalla. Enää ei ole yleistä, että tila periytyy isältä pojalle.
Alan tulevaisuuteen vaikuttavat monet eri tekjät, mutta yhtenä suurena harmina Ampolassa nähdään negatiivinen ilmapiirin maatilojen ympärillä. Asenteisiin on vaikuttanut median suhtautuminen, tiedottaminen ja ennakko-oletukset.
– Usein luemme erikoisia negatiivissävytteisiä tiedotteita, joissa puhutaan, miten joku tilallinen on saanut esimerkiksi valtiolta tukea. Ihmiset eivät ymmärrä, että me tarvitsemme niitä, jotta voimme tuottaa kotimaista ruokaa tulevaisuudessakin suomalaisten ruokapöytiin.
Lehtiset haluavat olla luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Ruuan hintojen nousu on kirkastanut tulevaisuuden näkymiä, vaikka maidon myyntihinnasta edelleen iso siivu meneekin muualle kuin tuottajalle.
FAKTA
Kaksi kolmasosaa lypsylehmätiloista on lopettanut vuoden 2013 jälkeen
Nautatiloja Kunnallislehden alueella vuonna 2023, yhteenlaskettuna maito- sekä lihatuotannot:
Kaarina, 2 tilaa
Paimio, 7 tilaa
Sauvo, 10 tilaa
Lypsylehmätilojen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa 18 tilasta 6 tilaan
Osa lopettaneista lypsylehmätiloista on siirtynyt naudanlihantuotantoon
Lähde: Susanne Mäkelä, maaseutuasiamies
Hyvät lukijat! Ostamme maitoa kaupasta suunnilleen samaan litrahintaan kuin vissyä tai limsaa. Ajatelkaa mikä valtava ero näillä tuotteilla on sekä ravitsemuksellisesti että siinä, miten ne ’tehdään’. Maidon tuotanto tilalla on tosi monivaiheinen ja monenlaisia panostuksia vaativaa. Sitten meijeripuolella on omat prosessinsa ennen kuin maitotölkki tai jogurttipurkki on kaupassa. Ja koko ajan tarkka hygienia. Kyllä limu syntyy helpommalla ja huokeammalla.
Jos maito myytäisiin meille ’oikeaan’ hintaansa, se taitaisi pyöriä jossain 8-10 euroa/litra. Ja tähän väliin tulevat siis maataloustuet, joiden avulla karjatilallinen saa edes jonkinlaisen korvauksen työstään ja tuotantopanoksistaan, ja lasten/vanhusten ja meidän kaikkien maidonsaanti ei ole ainakaan hinnasta kiinni.
Maidon proteiini on ns. täydellistä, se sisältää kaikki ihmiselle tarpeelliset aminohapot, joista rakennamme mm. lihaksia. Maito hyvä urheilujuoma!
(En ole maatalon tytär enkä ole koskaan harjoittanut maataloutta.)
Kommenttien lisääminen on estetty.