Jääkiekon MM-kisahuuma on juuri nyt kuumimmillaan. Kisat alkavat tänään perjantaina, ja Suomi pelaa iltapäivällä & alkuillasta kotiottelun täydelle katsomolle Tampereen uudenkarheassa jäähallissa.
Alkulämmittelynä Leijonien kello 16.20 alkavalle avausottelulle Kunnallislehti kartoittaa, minkälaisia olivat huippukiekkoilijoiden työvälineet eli mailat eri vuosikymmeninä. Etenkin ennen nykyistä hieman kliinistä komposiitti-aikaa.
Kysymykseen vastaa jääkiekkomailojen keräilijä ja kaikkien paimiolaisten jääkiekon ystävien tuntema Pekka ”Peki” Raunio . Hänen kokoelmassaan on hyvän matkaa neljättäsataa mailaa. Niillä pelanneiden kiekkotähtien nimikavalkadi on miltei pökerryttävä.
Aloitetaan vaikkapa suomalaisista huippunimistä: Veli-Pekka Ketola, Timo Sutinen, Reijo Ruotsalainen, Arto Javanainen, Raimo Summanen, Esa Keskinen, Teemu Selänne, Mika Strömberg, Saku Koivu, Ville Peltonen, Jere Lehtinen, Petteri Nummelin, Janne Niinimaa ja niin edelleen.
Liigajoukkueet viihtyivät Rukalla
– Tosissani olen keräillyt mailoja vuodesta 2015 lähtien, mutta jonkinlainen kipinä syttyi jo lapsena silloisella kotipaikkakunnallani Kuusamossa.
Raunio kertoo, että tuolloin 1990-luvun alkupuolella monet SM-liigajoukkueet – muun muassa HIFK, Lukko ja Jokerit – pelasivat Kuusamossa ystävyysotteluja Kuusamon Pallo-Karhuja vastaan.
Peli oli viihdyttävää, mutta ei lainkaan totista. Melko usein kuusamolaisia nähtiin liigajoukkueiden vahvuudessa ja vastaavasti SM-liigataitureita Pallo-Karhujen puolella.
– Ehkä ajatuksena oli, että yhdistetään liigapelaajien rentouttava Ruka-viikonloppu pieneen paikalliseen jääshow’hun, Raunio pohtii.
Pekan mailakeräilyn alkutaival oli jopa hieman liikuttava.
– Olin 10–11-vuotias, kun HIFK tuli Kuusamoon. Mailoja jaettiin lapsille oikealle ja vasemmalle, mutta minä en saanut mitään. Menin kotiin, ja taisi vähän itkettääkin. Isäni lähti ulos ja kertoi huoltaja-kaverilleen, että yksi poika jäi kokonaan ilman mailaa. Kaveri taisi arvata, kenestä oli kyse, hän muistelee.
– IFK-maalivahti Sakari Lindforsilta saatiin minulle maila. Ja taidettiin hankkia Sakelta siihen vielä nimikirjoituskin.
Tuunausta sääntöjen rajamaille
– Komposiitteja en silleen kerää, sanoo Raunio, jolle puumaila edustaa paitsi luonnonmateriaalia myös sitä, että se on melko prikulleen omistajansa luomus.
– SM-liigassa noita puumailoja sai aikoinaan tuunata ja personoida vaikka kuinka pitkälle. Joskus sääntöjen rajamaille ja vähän ylikin. Lapoja muotoiltiin ja käyristettiin kotikonstein. Mailanvarren kulmiakin saatettiin pyöristellä tai terävöittää. Ja teippaaminen oli ihan oma taiteenlajinsa, Raunio kertoo.
Yhteen aikaan jotkut varsin isotkin miehet pelasivat hämmästyttävän lyhyellä mailalla. Yhtä lailla puolustajat kuin hyökkääjät. Monet halusivat myös mahdollisimman kevyen puumailan. Esimerkiksi Forssassa valmistettu luksusluokan Koho oli juuri sellainen.
Ylipäätäänkin suomalaiset mailat olivat ennen komposiittiaikaa huippupelaajien suosiossa. Niin idässä kuin NHL:ssä.
Raunion kokoelmista löytyy muun muassa Fjatseslav Fetisovin tulipunainen vanha Montreal Turun MM-kisoista. Hänelle on kulkeutunut myös Vladimir Krutovin maila. Nykyisenä sota-aikana Raunio haluaa kuitenkin pitää etäisyyden itärajan takaiseen kiekkoiluun.
Kyseisiä mailoja hän ei halua kuvaan, vaikka ymmärtääkin niiden historia-arvon.
Saa maksaa, mutta vain hieman
Pekka Raunio on itse pelannut kiekkoa paitsi tulisesti laukovana pakkina Paimiossa myös entisellä kotipaikkakunnallaan Kuusamossa sekä Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Raisiossa. Pääasiassa hän on pelannut kakkosdivisioonaa, mutta välillä hiukan Suomisarjaakin.
Päättyneellä kiekkokaudella Raunio valmensi Paimion Kiekkoseuran nuoren edustusjoukkueen erinomaiseen kakkosdivisioona-suoritukseen, vaikka finaalipaikka jäikin vielä saavuttamatta.
Jääkiekon myötä hänelle on muodostunut kaverisuhteita myös pääsarjoja kolunneisiin pelureihin.
– Entiset pelaajat ja kaltaiseni keräilijät ovat olleet mailahankinnoissa suureksi avuksi. Jos esimerkiksi joidenkin pelaajien mailoja on itsellä ja keräilykaverilla kaksin kappalein, tehdään yleensä vaihtokaupat ilman välirahaa.
Raunion periaatteena on, että keräilyharrastus saa maksaa hieman, mutta ei kaventaa toimeentuloa.
– Teen sellaisia kauppoja, joihin hoitajan palkalla on varaa eli aika pieniä. Toisaalta lupaan monesti, että jos myyjä tulee myöhemmin katumapäälle, saa hän ostaa mailansa itselleen takaisin – käytännössä samaan hintaan.
Taustalla aina pelaaja
Raunion keräilyharrastuksessa ei ole kyse pelkästään mailoista, vaikka hän näkeekin ne merkittävinä jääkiekon ja joukkueurheilun historiaan liittyvinä esineinä.
Maila on työväline, jonka taustalta löytyy aina pelaaja. Niinpä esimerkiksi Pekisticks Instagram-sivullaan hän ei kerro pelkästään mailoista ja niiden ominaisuuksista sekä tuunauksista, vaan myös mailaa käyttäneestä kiekkoilijoista.
Toisinaan hieman humoristisin, mutta aina lämpimin ja kunnioittavin sanankääntein.
Suomen otteluohjelma ennen pudotuspelejä:
Pe 12.5.2023 klo 16:20: Suomi – USA.
La 13.5.2023 klo 20:20: Saksa – Suomi.
Ma 15.5.2023 klo 20:20: Suomi – Ruotsi.
Ke 17.5.2023 klo 20:20: Suomi – Ranska.
Pe 19.5.2023 klo 16:20: Unkari – Suomi.
La 20.5.2023 klo 16:20: Itävalta – Suomi.
Ti 23.5.2023 klo 20:20: Suomi – Tanska.
PAIMIO-SAUVO-KAARINA
Perttu Hemminki
Tampereella ja Riiassa pelattavat jääkiekon MM-kisat räjähtävät käyntiin tänään perjantaina ja jatkuvat toukokuun 28. päivään saakka. Suomi aloittaa ottelu-urakkansa tänään kello 16.20. Vastustajana avausottelussa on USA.
Näissä mukavissa merkeissä viiletetään 17 päivää putkeen. Se kysyy kisakuntoa myös katsojilta.
Mestaruus ratkeaa Tampereen myöhäisillassa sunnuntaina kahden viikon ja kahden päivän kuluttua. Suomi on yksi ennakkosuosikeista, mutta usealla muullakin maalla on turnauksessa taitava ja kivikova joukkue.
Kisakuvioihin kuuluu – totta kai – aina myös yllätyksen mahdollisuus.
Suomi pelaa A-lohkossa yhdessä USA:n, Saksan, Ruotsin, Ranskan, Unkarin, Itävallan ja Tanskan kanssa.
B-lohkon joukkueita ovat Kanada, Tshekki, Kazakstan, Latvia, Norja, Slovakia, Slovenia ja Sveitsi.
Mitalipelien aikataulut
Vuoden 2023 jääkiekon MM-kisoissa kaksi puolivälierää pelataan Riiassa ja kaksi Tampereella. Välierät ja mitalipelit pelataan Tampereen Nokia Arenalla. Pudotuspelit etenevät seuraavalla aikataululla:
To 25.05.2023
Kello 16.20 Puolivälierä 1 (Tampere)
Kello 16.20 Puolivälierä 2 (Riika)
Kello 20.20 Puolivälierä 3 (Tampere)*
Kello 20.20 Puolivälierä 4 (Riika)
Mikäli Leijonat etenee puolivälieriin, niin ottelu pelataan Tampereen Nokia Arenalla torstaina 25. toukokuuta kello 20.20 alkaen.
La 27.05.2023
Kello 14.20 Välierä 1 (Tampere)
Kello 18.20 Välierä 2 (Tampere)
Su 28.05.2023
Kello 15.20 Pronssiottelu (Tampere)
Kello 20.20 Loppuottelu (Tampere)
