Parantolan paikaksi valikoitui useista vaihtoehdoista sopivimmaksi osoittautunut Preitilännummi. Paimion kunta oli lunastanut Spurilan kartanolta 40 hehtaarin alueen lahjoittaakseen sen parantolan paikaksi. Asiantuntijalausuntojen mukaan parantolan käytössä olisi hyvä olla myös maatila, siksi maanviljelijä J. Sariolta ostettiin Paimion Iso-Breidilän kylästä yhdysviljelyssä olleet Heikkilä- ja Valkiapää- tilat, kokonaispinta-alaltaan 270 ha, josta peltoa n. 60 ha.
Ennen rakentamista oli Kalevantien Vistalta parantolaan johtava 2,5 kilometrin osuus kunnostettava insinööri Lounamaan laatiman suunnitelman mukaisesti.
Parantolarakennusten suunnittelemiseksi järjestetty arkkitehtikilpailu päättyi 31.1.1929. Palkintolautakuntaan kuuluivat: arkkitehdit Jussi Paatela ja Väinö Vähäkallio, ylilääkärit, professorit Akseli Koskimies ja Väinö Horelli, tohtori Severi Savonen ja kunnallisneuvos Bernhard Heikkilä. Kilpaan tuli 13 ehdotusta. Palkintolautakunta antoi yksimielisesti ensi palkinnon nimimerkille ”Piirretty ikkuna”, jonka takana oli silloin Turussa asunut arkkitehti Alvar Aalto.
Ensimmäinen lapionpisto Preitilännummeen iskettiin 1.4.1930. Paranto- la rakennettiin kirjaimellisesti käsityönä, rakentajina oli miehiä ja naisia. Esimerkiksi perustukset kaivettiin lapiolla, tiilet kannettiin, koneita ei silloin vielä liiemmin ollut, betoninsekoittimet kuitenkin olivat. Rakentamisen pääurakoitsijana oli turkulainen rakennusmestari Arvi Ahti. Rakentamisen ylin valvoja oli arkkitehti Alvar Aalto, hänen lähimpänä miehenään työmaan johtajan toimensa ohella insinööri K. A. Kilpi. Työmaalla oli useita osa-urakoitsijoita. Värityksen suunnitteli Aallon kanssa yhdessä maalaustöiden valvojana toiminut taiteilija Eino Kauria.
Varsinais-Suomen Tuberkuloosiparantolan kuntainliiton perustamispäätös tehtiin Paimiossa 31.10.1932. Maaherra vahvisti asian päätöksellään 6.3.1933.
Parantolan ensimmäiset potilaat otettiin sisälle 21.2.1933, potilaspaikkoja oli 286. Arkkipiispa Lauri Ingman toimitti parantolan vihkimisen sunnuntaina 18.6.1933 arvovaltaisen, noin 250 henkilön kutsuvierasjoukon läsnäollessa.
Paimion Parantola toimi vuosien 1939-1946 välisenä aikana 360-hoitopaikkaisena sotasairaalana ja katolla oli ilmavalvonta-asema. Parantolan luona oli kolme parakkia, joista kaksi oli mm. siirtoväen sairaalakäytössä. Parakkisairaalassa myös synnytettiin. Kolmannassa parakissa olivat Lottamaja ja kioski.
Perustamisvaiheen rakennustöiden jälkeen Parantola-alueelle on rakennettu mm. arkkitehti Lauri Sipilän piirtämä Mäntylä 1949, Aallon piirustusten mukainen leikkaussalisiipi 1958, professori Hannes Salmenkallion Kyykartanoksi nimeämä ketjutalo 1962, sekä makuuhallit muutettu toimistotiloiksi 1964.
Arimo Lähdeniitty
Kirjoittaja on paimiolainen kotiseutuhistorian harrastaja ja tietäjä.
