Paimio-Sauvo-Kaarina
JALKAPALLO Peimari Unitedin ja Kaarinan Poikien välistä miesten Kolmosen ottelua on pelattu kymmenkunta minuuttia, kun katsomosta kuuluu huuto: “Peimari, levitä peliä!”.
Ylärivillä istuva Jarno Rajalampi nappaa heti puhelimen taskustaan ja kirjaa ohjeistuksen ylös muistiinpanoihinsa. Juuri nämä hetket ovat niitä, jotka erottavat Rajalammen kirjoittamat jalkapalloraportit muista. Niissä huomio on yhtä lailla pelissä kuin myös tapahtumissa pelin ulkopuolella.
– Totta kai pelin pitää olla keskiössä, mutta mielestäni jalkapallokulttuuri on nimenomaan sitä, mitä tapahtuu kenttien laidoilla, ennen peliä tai pelien jälkeen. Kaikki pienet erikoiset, hauskat tai hullutkin sattumukset luovat juuri sitä kulttuuria ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mitä suomalainen jalkapallo, niin ylemmillä kuin alemmillakin sarjatasoilla kaipaa, Rajalampi miettii.
– Yleisön huudot, pelaajien reaktiot ja keskustelut keskenään tai tuomarin kanssa. Mitä puoliajalla höpötellään ja näkyvätkö seurojen värit jollain tavalla ottelutapahtumassa. Koitan kiinnittää huomiota pieniinkin huomionarvoisiin yksityiskohtiin, hän jatkaa.
Kahdeksan vuotta otteluraportteja
Rajalammen otteluraportit ovat olleet luettavissa vuodesta 2015 lähtien Futista ja Viiniä -nimisellä blogisivustolla. Hän kiertelee pääasiassa raportoimassa Länsi-Suomen alueen alasarjapeleissä, eli sarjatasoilla Kolmosesta Kutoseen. Toisinaan hän on kuitenkin paikalla tekemässä huomioita myös valtakunnallisissa sarjoissa, eli Kakkosesta ylöspäin aina pääsarjaan asti.
Alasarjaraportit ovat kuitenkin blogin luetuinta tavaraa.
– Ne ovat sellaista sisältöä, jota harvemmin tuotetaan ja siten ne tuntuvat keräävän myös eniten lukijoita. Esimerkiksi viime kaudella sain vinkin Ruskolta, että siellä paikallisen joukkueen taakse on tullut faniryhmätoimintaa ja kävin tekemässä sitten raportin ottelusta myös omaan blogiini. Se on tällä hetkellä blogin kaikkien aikojen luetuin artikkeli, Rajalampi kertoo.
Satakunta ottelua kaudessa
Kaarinassa, Paimiossa tai Sauvossa Rajalampi muistiinpanoineen on ollut viime vuosina tuttu näky. Huhtikuussa hän kävi katsastamassa Nelosessa pelaavan Piikkiön Palloseuran miesten edustusjoukkueen kevätkunnon, ja maalikuussa hän vieraili Littoisissa seuraamassa LTU:n miesten joukkueen Suomen Cup-taivalta.
Ja viime kesänä tutuksi tulivat niin Kaarinan Keskurin nurmi, tekonurmi kuin muutkin alueen jalkapallokentät. Toisaalta se ei ole mikään ihme, kun ottaa huomioon Rajalammen vuosittain jalkapallon seuraamiseen käyttämät tunnit.
– Varmaan satakunta peliä tulee paikan päällä katsottua vuosittain. Pelikauden aikana 2–4 peliä joka viikko. Onhan sitä siinä, mutta toisaalta pelimatkaan voi aina yhdistää samalla myös yhteistä aikaa lapsien tai koko perheen kanssa. Eli vaikka blogista saattaa saada sen kuvan, että kaikki olisi aina jalkapalloa, on usein pelireissuissa kyse myös muusta, Rajalampi naurahtaa.
KaaPo, PaiHa ja Peimari tutuiksi
Koska Rajalampi on nähnyt myös kaikki Peimarin seudun joukkueet useita kertoja viime vuosien aikana, on hän ehtinyt luonnollisesti luoda hyvän kuvan itselleen siitä, minkälaisia joukkueita, seuroja ja ottelutapahtumia seudulla on.
– No esimerkiksi KaaPo on minulle ollut jotenkin niin selkeästi Kakkosen ja valtakunnallisten sarjojen joukkue, että on jotenkin absurdia nähdä heidät Kolmosessa. Tuntuu, että parhaillaan ajatus siitä, missä halutaan olla ja minkälaista jalkapalloa pelata, on vähän hukassa. Ehkä siellä on jonkinlaisen uuden projektin startti parhaillaan käynnissä, Rajalampi tuumii.
Paimiosta ja Sauvosta mieleen taas ovat jääneet laadukkaat ottelutapahtumat, ja totta kai myös paikallisottelut.
– Kaarina eroaa Paimiosta ja Sauvosta siinä, että näillä pienemmillä paikkakunnilla se oma jengi ja sen kannustaminen on todella intohimoista. Myös ottelutapahtumiin on panostettu ihan eri tavalla ja ihmisiä on myös paikalla aina paljon, Rajalampi sanoo ja osoittaa samalla kädessään olevaa Peimari Unitedin logolla varustettua kahvikuppia.
– Varsinkin Sauvossa kaikki pienetkin yksityiskohdat ovat mietittyjä ja hiottuja. Tästä voisi ottaa mallia moni seura ja joukkue ylemmilläkin sarjatasoilla, Rajalampi kehaisee.
Kirjassa vuoden 2022 ottelut
Vaikka Rajalammen tekstit ovat tulleet paikallisille jalkapallon seuraajille tutuksi jo vuosien ajan verkosta, ovat viime vuoden otteluraportit saatavilla nyt myös painettuna kansien välistä. Futista ja viiniä – vuosikerta 2022 -niminen kirja löytyy suurimpien verkkokirjakauppojen listoilta, mutta myös useista Turun seudun kirjastoista.
– Paikallisuus on varmaan ollut tärkeä tekijä, miksi niin moni kirjasto on halunnut ottaa kirjan valikoimaansa. Kirjassa on kuitenkin useampi teksti, joka käsittelee jollain tavalla miltei jokaista Varsinais-Suomen jalkapallon parissa vaikuttavaa paikkakuntaa ja sen joukkueita.
Pieni miinus kirjassa on se, että vauhdikkaat ja värikkäistä otteluraporteista puuttuvat kuvat. Ne ovat kuitenkin vähintään tärkeä ripaus lisämaustetta jo ennestään kuvauksellisiin teksteihin.
Rajalammen tekstien yksi erikoisuus on jokaisen otteluraportin loppukaneetti, jossa arvioidaan, minkälainen viini ottelutapahtuma olisi. Esimerkiksi lauantainen Peimari–KaaPo-ottelu arvioitiin “kesäiseksi, juuristaan ylpeäksi ja brändinsä osaavaksi sauvolaiseksi”.
Mutta mistä blogin varsin tanniininen nimi kumpuaa?
– En voi sanoa, että olisin mikään viiniharrastaja vaikka pidänkin viineistä. Ehkä sillä pyritään tuomaan sitä ilmi, että jalkapallostakin voi kirjoittaa monin eri vivahtein, Rajalampi naurahtaa.
Näin Futista ja Viiniä -blogi näki lauantaisen ottelun Sauvossa:
Peimari United–KaaPo: Boksiin, boksiin!
Aurinkoiseen lauantaihin oli ladattu paljon tapahtumaa, kun kansakunta odotti leijonien lätkäpeliä ja Käärijää. Sauvon suunnalla herkuteltiin vielä edellisten lisäksi kaikkien aikojen kolmosen paikalliskamppailulla, kun KaaPo ylitti Paimion ja Sauvon rajat ja saapui Peimari Unitedin vieraaksi.
Hakkispaanan Peimari-Areenan hulppeissa puitteissa, joista voisi mallia ottaa useampi ylemmänkin tason seura, on lauantaibrunssia ja kahvittelua käynnissä. Peimari Unitedilla oli allaan kirvelevä 3–2-tappio loppuhetkiltään varsin lämpimäksi helähtäneessä matsissa MaPSia vastaan. KaaPo oli pelannut 2–2-tasurin kotipyhätössään VG-62:ta vastaan eli pinnat kiinnostivat varmasti molempia.
Nimivahva Peimari United on ottelun ensimmäisellä jaksolla pykälän verran vieraita pelissään edellä. Molemmat joukkueet olivat hakeneet peliraamatun samoilta sivuilta elementtejä peleihinsä, sillä ne rakensivat pallollista peliä ensin rauhallisesti puolustuksen kautta, mutta ensimmäisen prässilinjan ohitettuaan pallo lähti nopeasti vastustajan linjan taakse laitaan. Peimari United pystyy toteuttamaan pelitapaa paremmin ja KaaPon Mirco Pettersonin, joka löysi itselleen painikaverin Djibril Lakhista, perään kuuluttama ”kokeillaan nyt välillä jotain muutakin” tiivistää vierasjoukkueen hyökkäyspelin yskähtelyä.
Peimari United pääsee piirtämän viivan tulostaululle, kun Jonatan Nunesin vasemmalta lähettämä keskitys hakeutuu Daniel Ferreira Piresin hollille. Pires siirtää pelivälineen hallitusti maaliviivan yli 1-0, kellossa 18 minuuttia ja äänentoistossa ”Cha, Cha, Cha”. Ottelu pysyy hienokseltaan Peimari Unitedin hallinnassa maalin jälkeenkin. KaaPolla sen sijaan on vaikeuksia löytää reittejä Peimari Unitedn maalille asti. Sen parasta antia on Yeesser Barbatan elegantti pallollinen ja palloton pelaaminen keskikentän pohjalla. Futisniiloille pettuleipää tarjoaa hetkittäin myös Barbatan ja Peimari Unitedin Sami Rähmösen keskikentän väännöt.
Toinen puoliaika polkaistaan käyntiin. ”Boksiin, mene sinne boksiin!” napautetaan Peimari Unitedin mummi-ultra osastolta sellaisella päättäväisyydellä, että kyseisen kannattajan hyökkäyspelin ykkösteesi käy kaikille varsin selväksi. Viesti ei meinaa mennä perille, joten sama kehotus viskataan uudemman kerran kentän suuntaan, mikä levittää hymyä ilta-auringosta nauttivan yleisön kasvoille.
Hiekkaa valuu tiimilasissa. Peimari United antaa muutamia helpohkoja vapareita KaaPolle, mikä houkuttelee dramaattisia käänteitä ottelun suuntaan. KaaPo ottaa veskariaankin Jesse Peltosta loppuhetkillä mukaan boksiin, mutta mikään ei auta.
Peimari United saa pelattua hyvän pätkän pelistä KaaPon kulmalipulla pois. Pires veivaa pilkun kohdalla kertaalleen jalkaansa vapaaksi, kun yleisöstä kuultua huutoa mukaillen 100 minuuttia on pelattu. Kuti ei löydä pyydykseen, mutta pian sen jälkeen peli päättyy. Parhaiden pelaajian palkinnot jaetaan vielä ei ”kunnanjohtajan” (blogin sisäpiiri ja euralaiset tietävät), vaan kaupunginjohtajien toimesta.
Viini: kesäinen, juuristaan ylpeä ja brändinsä osaava sauvolainen.
Jarno Rajalampi
Juttuun on poimittu osa raportista. Kokonaisuudessaan se on luettavissa Futista ja Viiniä -blogista verkosta.
