Sauvon Timarinjärven rannalla koko ikänsä mökkeillyt ja lapsuutensa viettänyt Raimo Henriksson on koleasta toukokuun alusta huolimatta toiveikas. Jos tulevien viikkojen “hotellimarkkinointi” onnistuu, on hänellä pihapiirissään kesäasukkaina “satapäin” pääskysiä.
Kyse on siis räystäs-, terva- ja törmäpääskyhotelleista, jotka Henriksson on rakentanut mökin pihapiiriin ja sen välittömään läheisyyteen sekä mökin räystäiden alla sijaitsevista haarapääskyn puubetonipesistä. Kuudetta kesää auki olevat hotelliasunnot ovat löytäneet asukkaita vuosi vuodelta paremmin.
– Mikään ei tapahdu hetkessä, pääskyt on ensin vakuutettava siitä, että pesä ja sen ympäristö on turvallinen. Kaiuttimista soiva pääskysten liverrys toivottaa pääskyset tervetulleiksi ja houkuttelee ne laskeutumaan taivaalta tutustumaan tarjolla oleviin majoitusvaihtoehtoihin. Kyse on tavallaan hotellin mainostamisesta ja markkinoinnista, Henriksson hymyilee.
Markkinointi on onnistunut, sillä pihapiirissä pesivät pääskyt ovat viime vuosina lisääntyneet. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, sillä pääskyjen määrä on laskenut dramaattisesti 2000-luvulla. Räystäspääskyjen määrä on pudonnut 20 vuodessa jopa 75 prosenttia, eikä terva-, haara- tai törmäpääskyjen kanta ole juuri parempi.
– Ilmastonmuutos on varmasti yksi tekijä, mutta on maailma muuttunut myös muilta osin. Ei ole enää sillä tavalla hyönteisiä ravinnoksi, kun sarkaojat ovat vaihtuneet pelloilla salaojiin ja muutenkin luonnontilainen maisema on kovin katoavaista. Kun ravinto vähenee, vähenevät myös linnut. Tiivis rakentaminen kaupunkien keskusta-alueilla köyhdyttää linnuston eikä enää edes tahdo kuulla lintujen laulua, Henriksson harmittelee.
Arvokasta lintutyötä
Siinäkin mielessä Henriksson tekee arvokasta työtä, että luontaisia pesäpaikkoja on pääskyille tarjolla yhä vähemmän ja vähemmän ja sopivaa savea pesänrakennukseen löytyy yhä harvemmasta paikasta.
Kaupunkialueilla rakennukset tehdään niin tiiviiksi, ettei sopivia pesänrakennuskoloja käytännössä jää. Ja maaseudullakin umpiräystäät ovat yleistyneet, eikä “vanhan liiton” avoräystäitä tehdä enää samalla vimmalla kuin vielä pari-kolme vuosikymmentä sitten.
– Olihan tällaisen hotellin tai vastaavan ratkaisun rakentaminen ollut mielessä jo pitkään, mutta homma sai kunnolla tuulta alle, kun huomasin internetistä, että tällaisia ratkaisuja on tehty jo kauan Keski-Euroopassa. Katselin vähän mallia ja tein sitten omanlaiset versioni hotelleista. Täällä Timarinjärven rannalla on ollut sellainen itse käsin tekemisen kulttuuri jo pitkään, mikä on varmaan periytynyt isältäni Rainer Henrikssonilta .
Pääskyhotellit ovat malliltaan rivi- ja kerrostaloja. Asuntoja taloissa on paristakymmenestä jopa 60:een, ja asukkaitakin on viime kesinä näkynyt yhä enenevissä määrin. Ensimmäiset tämän vuoden asukkaatkin ovat jo tehneet tuttavuutta huoneisiin.
– Soitan musiikkia, tai tarkemmin linnunlaulua kaiuttimista, jotta pääskyt tuntisivat hotellin kotoisaksi. Voi olla, että ensimmäisenä kesänä ne käyvät vain kurkkaamassa tarjonnan, ja vasta seuraavana tai sitä seuraavana uskaltautuvat pesimäpuuhiin, Henriksson kertaa.
Toukokuun jännittävät viikot
Timarinjärven rannoilla ja muualla Varsinais-Suomessa kesäänsä viettävät pääskyt tekevät talveksi pitkän matkan Afrikkaan Saharan autiomaan eteläpuolelle. Sieltä ensimmäiset parvet saapuvat pohjoiseen yleensä vapun tienoilla, ja loputkin toukokuun puoliväliin mennessä.
Edessä ovat siis vuoden jännittävimmät viikot Henrikssonin mökkipihalla: moniko hotellin aulassa tarjontaan tutustuvista pääskyistä päättää lopulta jäädä viettämään kesää Timarinjärvelle?
– Tämän parempaa seurattavaa ei voi olla. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsky löytäisi hotellista pesäpaikan taas täksi kesäksi.
Henriksson myös myy pesätarvikkeita ja jopa kokonaisia hotelleja Puupioni-nimisen yrityksensä kautta. Hänen rakentamiaan hotelleja löytyy jo muun muassa Huittisista, Limingasta ja Oulusta. Pienempiä eriä yksittäisiä pesiä, jotka voi asentaa vaikkapa koti- tai mökkitalon räystään alle suojaan, lähtee kevätaikaan viikoittain eri puolille Suomea.
– Keski-Euroopassa nämä ovat jo todella suosittuja, ja pikkuhiljaa myös Suomessa valmiit pesät ja jopa hotellit ovat yleistymässä. Pääskyt tarvitsevat kaiken mahdollisen avun, ja jos voin omalta osaltani olla auttamassa, on se vain hieno asia. En minä menetä yöuniani pääskyjen vähenemisen takia, vaan koitan tehdä oman osuuteni kannan ylläpitämiseksi ja toivoa parasta, Henriksson alleviivaa.
Millainen lintu on pääsky?
Suomessa kolme eri lajia
Pääskyt on laajalle levinnyt varpuslintuheimo, johon kuuluu 20 sukua ja 84 lajia.
Pääskyt ovat hyvin sirorakenteisia ja lyhytjalkaisia lintuja, joille on ominaista erittäin hyvä lentotaito.
Pääskyjä elää kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta napaseutuja, Uutta-Seelantia ja joitakin valtamerten pikkusaaria.
Suomessa pesii kolme lajia: haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky.
Pääskyt ovat seurallisia lintuja ja lepäilevät usein puissa, voimajohdoilla, antenneilla ja talojen katoilla. Pääskyjen laulu on pientä viserrystä. Kaikki lajit ovat hyönteissyöjiä ja pyydystävät saaliinsa lennosta.
