Hei! On taas mukavaa tervehtiä teitä Kunnallislehden sivulla. On etuoikeus saada kirjoittaa teille, jakaa ajatuksia ja tuntemuksia. Olen iloinen, että tämä on mahdollista ja samalla kiitollinen jokaiselle kirjoittamiseeni liittyvästä tuesta ja ystävällisyydestä.
Työskentelen kouluavustajana Sauvossa, mitä kaikki lukijat eivät varmaankaan tiedä. Näin lukuvuoden päättyessä haluan jakaa vaikutelmiani koulutyöstä ja kaikesta, mikä siihen liittyy.
Totean heti, että suomalainen koulu on tyystin erilainen kuin koulu Ukrainassa. Suurimmat erot ovat mielestäni seuraavat: Ukrainalaisessa koulussa oppiminen perustuu laajemmin ja perusteellisemmin erilaisiin oppimateriaaleihin. Läksyjen taakka on Ukrainassa suurempi kuin Suomessa. Lukioikäisillä on Ukrainassa usein 7-8 tunnin koulupäiviä. Suomen lukioissa koulupäivä on useimmiten 6 tunnin mittainen. Kouluvuoden kesto on Ukrainassa 11 kuukautta.
Koulujen varustus ja työvälinetilanne on Suomessa parempi kuin Ukrainassa. Myös erilaisia ohjelmia, pelejä ja leikkejä käytetään suomalaisessa opetuksessa monin verroin enemmän.
Suomessa suhtaudutaan erehtymisiin suopeammin kuin Ukrainassa, missä esimerkiksi arvioita ja arvosanoja annetaan päivittäin siten, että ne julistetaan luokassa kaikkien oppilaiden kuullen.
Suomessa otetaan paremmin huomioon lasten tarpeet, stressitaso ja mielenterveys.
Myös ruokatunnit ja ruokailut poikkeavat toisistaan.
Tässä mielestäni keskeisiä pieniä ja suuria eroja koulutyössä Suomen ja Ukrainan välillä. Erityisesti haluaisin muuttaa ukrainalaista suhtautumista oppilaiden virheisiin. Suomalaisessa koulussa virheet ovat osa oppimisprosessia. Jokainen ymmärtää, että on todella vaikeaa oppia jotakin tekemättä virheitä.
Erityisen tärkeä seikka suomalaisessa koulutyössä on mielestäni se, ettei arvosanoja kerrota koko luokan kuullen. Oppilailla säilyy näin yksityisyys, ja he saavat itse päättää, kertovatko oppimistuloksistaan muille. Näin vähenee myös kiusaaminen ja nöyryyttäminen.
Ukrainassa tilanne on päinvastainen: joskus jopa opettajat nöyryyttävät lapsia huonoista arvosanoista.
Kaikki nämä seikat ovat keskeisiä, kun kouluihin luodaan miellyttävämpää ja terveellisempää ilmapiiriä.
Ukrainalaiset lapset pitävät suomalaisesta koulusta. Enemmistö peruskouluikäisistä haaveilee silti paluusta kotiin Ukrainaan. Mutta aika moni lukioikäinen miettii, että josko kannattaisi jatkaa korkeakouluopintoja Suomessa.
Lukuvuosi on ollut vaikea oppilaille ja opettajille. Näen suomalaiset kollegani todellisina arjen sankareina. Työtilanteet ja tehtävät, joita he toistuvasti kohtaavat, ovat äärimmäisen vaikeita. Mutta he antavat kaiken sen mitä osaavat – ja lisäksi energiaa ja rakkautta.
Ukrainalaiset lapset ja nuoret ovat edistyneet hyvin suomen kielen opinnoissaan. Testien mukaan jo lähes kolmannes heistä on tasolla A2. He ovat myös löytäneet suomalaisia ystäviä, oppineet suomalaista kulttuuria ja tulleet osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Olen onnellinen voidessani olla osa tätä tarinaa. Olen myös ylpeä saadessani työskennellä hienossa työyhteisössä ja ihanien lasten kanssa.
Kiitän työtovereitani ja koulun johtoa heidän lapsia kohtaan osoittamastaan tuesta, ymmärryksestä ja huolenpidosta.
Tavataan taas Kunnallislehden sivuilla.
Natalie Trokhymchuk
Text also in english
Hello! It is a pleasure to welcome everyone again from the pages of Kunnallislehti. It is a great honor for me to write for you here, to share my thoughts and feelings. I am glad that this is possible and I am grateful to everyone for the support and kind words that I hear about my articles.
Maybe not everyone knows, but I work at the Sauvo school as a teacher’s assistant. And now, at the end of the school year, I would like to share with you my impressions about everything that I had to know and see at school during this time.
I will say right away that the Finnish school is quite different from the Ukrainian one. And here are the main differences I saw:
– in the Ukrainian school, the material of all subjects is studied much more deeply and widely
– the load with homework is much less here
– high school students in Ukraine often have 7-8 lessons a day, but here – only 6
– the term of schooling in Ukraine is 11 years
– in Finland, schools are much better equipped, and special programs and games have been developed for almost all subjects. This allows you to add a game to the learning process
– a different attitude towards mistakes
– grades in Ukraine are given to students every day and are always announced in the presence of all the children in the class
– another food system in schools
– in Finland, teachers are much more attentive to children’s needs, stress level and their mental health.
I have described the most significant differences, although there are many smaller ones that can be highlighted.
But now I would like to dwell on a few very important points that I liked. And for my part, I will do everything in my power to implement this in Ukrainian schools. The first point is the attitude towards mistakes. In a Finnish school, mistakes are a normal part of the learning process. Everyone here understands that it is very difficult to learn something new without making mistakes.
I was impressed by my Finnish colleague’s explanation of why children should write with pencils: “Because if you make a mistake with a pen and correct it, it will be visible and it will be the first thing you pay attention to every time you open the notebook. So your focus will be on mistakes all the time. But if you can easily correct a mistake by simply erasing it with an eraser, then your focus will be on what you did right and that everything in life can be fixed.” I think it’s brilliant!
The second very pleasant and the most important point for me is that here grades are not announced to the whole class, the student receives them privately and can decide whether to share this information or not. This creates less grounds for humiliation and bullying. In Ukraine, the situation is the opposite. And sometimes even the teachers themselves can humiliate children for bad grades.
All these factors together make up a picture of a healthier microclimate in Finnish schools. That’s why our children really like it here. However, the majority still dreams of returning to Ukraine. If we highlight a regularity, then more high school students see their future here and want to continue their studies in higher education institutions in Finland. While younger students see more of their future in Ukraine.
It was a difficult year for both children and teachers. My Finnish colleagues are real heroes. The tasks they had to deal with were extremely difficult. However, they did everything they could and gave themselves, their energy and love.
Now the children are progressing and doing well in learning the Finnish language. According to the test results, almost 1/3 of them have A2 level. They find Finnish friends, get to know the culture and become part of Finnish society.
I am extremely happy to be a part of this story, I am very proud to work in such a wonderful team, with beautiful children.
I want to thank my colleagues, as well as the school management, for their support, care for our children and understanding.
See you again on the pages of Kunnallislehti.
