Heinäkuun alussa astuu voimaan jätelain uusia määräyksiä. Taas kerran useampi jätteisiin liittyvä asia muuttuu. Lajitteluvelvoite kiristyy, ei ensimmäistä eikä todellakaan viimeistä kertaa.
Tällä kertaa kiristyvät nimenomaan taloyhtiöitä koskevat säädökset. Niiden tulee huolehtia siitä, että kullekin jätteelle on oma astiansa. Vähintään viiden asunnon yhtiöissä on nyt oltava lajitteluastiat pakkausjätteelle, eli lasi-, kartonki-, muovi- ja pienmetallille. Biojätteen lajittelu tuli taloyhtiöissä pakolliseksi jo viime vuonna.
Määräykset kiristyvät lähivuosina lisää ja ne koskevat myös yrityksiä yhä enemmän. Kaikki tämä on vaiheita kohti yhteiskuntaa, joka suhtautuu vakavasti jätteiden tuotantoon, niiden käsittelyyn ja koko maailmaa uhkaavaan ekologiseen katastrofiin. Näin kesällä sen näkee konkreettisesti, miten tärkeää jätehuolto on ympäristön kannalta, eikä vain siisteyden vaan myös terveellisyyden kautta. Ei tarvinne mainita kuin rottien lisääntyminen asutuksen liepeillä tai muovi kellumassa meressä.
Jätteiden osalta tulevaisuuden ratkaiseva tekijä on madollisimman laaja lajittelu, ja onneksi se yhä selvemmin tunnistetaankin. Jätteiden lajittelu, kierrätys ja hyödyntäminen ovat avainasemassa sen suhteen, miten ympäristö meitä ihmisiä kestää. Ongelma ei ole kaukainen, eikä sitä voi ulkoistaa. Jätteiden käsittelyssä on tehty paljon innovaatioita, mikä on positiivista, mutta samaan aikaan pitää tiedostaa, että kulutuksemme kasvu tuottaa koko ajan kasvavan määrän jätettä. Mitä enemmän jätettä lajitellaan, sitä vähemmän jää poltettavaa, tai muutoin hävitettävää loppujätettä.
Siksi lajittelu ei saa riippua asunnon sijainnista, koosta, perhekoosta tai etäisyyksistä kierrätyspaikoille. Väitän, että hyötyjätteiden keräys onnistuu kaikilta, jotka sitä vain haluavat tehdä. Kyse on ymmärryksestä ja sen hyväksymisestä, että jätteiden lajittelu on tulevaisuuden tae.
Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiö julkisti juuri uusia jätehuoltokuvakkeita ja selventää niiden yhteydessä sitä, mitä kuuluu polttokelpoiseen jätteeseen eli sekajätteeseen. Tämä on hyvä, sillä ohjausta ei näemmä ole koskaan liikaa. Sekajätteeseen päätyy edelleen poltettavaksi sellaista jätettä, joka ei sinne kuuluu ja joka kasvattaa kuormia turhaan.
Erityisen positiivista on, jos vielä saisimme LSJH:n visioimalla tavalla jätemerkinnät esille jo tuotepakkauksiin. Ja riittävän näkyvästi, että helposti tietää, miten pakkauksen voi kierrättää.
