Piikkiön Kehityksen väreissä yleisurheilee tällä hetkellä poikkeusyksilö sekä raameiltaan että menestyspotentiaaliltaan. Kyseessä on 203-senttinen Juho Suominen, joka hilaa itseään kohti kansallisen kiekonheittokatraan huippua.
Kesäkuussa 19 vuotta täyttänyt Suominen on oman ikäluokkansa ykkösnimi suomalaisessa kiekonheitossa. Viime viikonloppuna (23. heinäkuuta) Oslossa syntynyt ennätys (56.84 metriä) on paitsi kauden kotimainen kärkiheitto 19-vuotiaiden sarjassa myös tulos, joka vie hänet alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuihin Israelin Jerusalemiin.
– Tavoite on edetä finaaliin, eli 12 parhaan joukkoon, Suominen sanoo elokuisiin nuorten EM-kilpailuihin viitaten.
Kiekkojätin seuraava tähtäin on asetettu kuitenkin jo tälle viikonlopulle, kun yleisurheilun suomenmestaruuksista mitellään Lahdessa Kalevan kisoissa (27.7.–30.7.).
– Finaalipaikka ja oman ennätyksen parantaminen, Suominen kertoo suunnitelmakseen.
19-vuotiaiden miesten sarjassa heitetään 1,75-kiloista kiekkoa. Yleisen sarjan heittoväline on sen sijaan 2-kiloinen.
– Uskon, että pystyn parantamaan ennätystäni muutamilla metreillä. Kehitys kevyemmällä välineellä on ollut tasaista, Suominen pohtii SM-näkymiään.
Suominen viskasi kaksikiloista kiekkoa viime vuonna 50.55 metriä ja sijoittui tuolloin Kalevan kisoissa kuudenneksi. Tänä vuonna hän ei ole täysipainoista välinettä vielä kisassa heittänyt.
Suominen olisi viimevuotisella noteerauksellaan Suomen tilaston viides tänä vuonna miesten kiekonheitossa. Tilastoa johtaa tällä hetkellä ikinuori 48-vuotias Frantz Kruger, jonka kauden paras heitto on kantanut 58.14 metriä.
Kalevan kisojen miesten kiekkokarsinta käydään lauantaina ja finaali mitellään sunnuntaina.
Menestystä kuulassa ja moukarissakin
Juho Suomisen ensimmäiset kisatulokset yleisurheilusta löytyvät vuodelta 2012. Kiekonheitto on kulkenut matkassa mukana alusta asti, joskin nuorempana Suominen kokeili myös juoksu-, hyppy- ja muita heittolajeja.
Ensimmäisen nuorten SM-mitalinsa Suominen saavutti kaksi vuotta sitten 17-vuotiaana. Tuo mitali, heti kultainen, ei kuitenkaan tullut kiekonheitosta vaan kuulantyönnöstä. Kiekossa Suominen jäi samoissa kisoissa neljänneksi, ja saman sijan hän noukki myös moukarinheitosta.
Suominen on edelleen kova luu kuulantyönnössäkin. Hän voitti talvella lajin suomenmestaruuden omassa ikäluokassaan. Kevätkausi oli menestyksekäs, sillä Suominen nappasi SM-kultaa myös 19-vuotiaiden kiekonheitosta.
Suominen ja hänen valmentajansa Antti Suonpää alleviivaavat, että harjoitusten pääpaino on nimenomaan kiekonheitossa.
– Kuulatreenit painottuvat kesään, ne ovat hyvää lajivoimaharjoittelua kiekkoa ajatellen, Suonpää toteaa.
– Samalla tavallahan molemmissa pyöritään, hän naurahtaa.
Moukarinheitosta Suominen on saavuttanut kaksi SM-nelossijaa, niin 17- kuin 16-vuotiaanakin.
– Mutta moukaria en ole enää pariin vuoteen treenannut, hän teroittaa.
Treenejä 12 kertaa viikossa
Suomisen ja Suonpään valmennusyhteistyö käynnistyi seitsemisen vuotta sitten. Molemmat kuvailevat kulunutta ajanjaksoa hedelmälliseksi.
– Kaikki on toiminut hyvin, Suominen kiteyttää.
– Luonnollista kehitystä on tullut, ja Urheiluakatemia on potkinut hyvin Juhon uraa eteenpäin, Suonpää lisää.
Suominen aloittaa elokuussa neljännen vuotensa Kerttulin urheilulukion opiskelijana. Urheilulukiolaiset kuuluvat automaattisesti Turun Seudun Urheiluakatemian riveihin. Suomiselle se tarkoittaa esimerkiksi lukuvuoden aikana pyöriviä, ohjattuja aamutreenejä.
– Aamutreenit keskittyvät pääasiallisesti juoksu- ja loikkaharjoitteisiin sekä muuhun oheistekemiseen. Heittotreenit teemme yhdessä, Suonpää avaa.
Harjoituskaudella Suominen treenaa 12 kertaa viikossa. Ohjelmassa on esimerkiksi heittotreenejä, voimaa, hyppelyitä ja huoltavia harjoituksia. Treenikavereinaan Suomisella on yhtäältä Piikkiön Kehitystä edustava kuulantyöntäjä Mico Ekman sekä vuoden nuorempi Turun Urheiluliiton kiekkomies Aapo Kalajoki.
– Juho treenaa verrattain usein myös yksikseen. Vielä pari vuotta sitten minä olin käytännössä jokaisessa harjoituksessa mukana, nyt valvon lähinnä heittotreenejä, Suonpää perkaa.
– Kovissa jalkapunteissa on hyvä olla varmistajat mukana, Suominen naurahtaa.
Pitkän nuoren miehen syndrooma
Omiksi vahvuuksikseen Suominen mainitsee kiekonheittäjälle sopivat raamit, ison sylivälin ja hyvin hioutuneen heittotekniikan.
– Juho kärsii “pitkän nuoren miehen syndroomasta”. Tekeminen on hiukan kulmikasta, ja pitkien raajojen hallintaa pitää edelleen saada eteenpäin, Suonpää analysoi.
– Perusominaisuuksissa ja jalkamotoriikassa on vielä tekemistä, hän lisää.
Miesten kiekonheiton riemuhetket ovat olleet Suomessa viime vuosina vähissä. Suonpää uskoo siihen, että kelkka on hiljalleen kääntymässä.
– Meillä on kasvamassa todella hyviä tyyppejä, mutta kansainvälisellä tasolla menestyminen vaatii valtavasti työtä, hän miettii.
Pari viikkoa sitten Espoossa käydyissä alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Suomi sai kaksi mieskiekonheittäjää finaaliin. Antti Pränni ja Rami Kankaanpää ovatkin vahvimmat kandidaatit syrjäyttämään Frantz Kruger kotimaiselta kiekkovaltaistuimelta.
Jotain suomalaisen mieskiekonheiton ahdingosta kertoo se, että vuonna 2000 olympiapronssia saavuttanut Kruger lopetti tosimielisen kiekonheiton vuonna 2010. Hän palasi kilparadoille 41-vuotiaana vuonna 2016 ja on sittemmin voittanut seitsemästä jaossa olleesta ulkoratojen SM-kullasta viisi.
– Mestaruudesta tulee todella kova kamppailu tänä vuonna, Suominen ennakoi sunnuntaista Kalevan kisa -finaalia.
“Minulla on vakaa tahto kehittyä ja kilpailla vielä pitkään.”
Katse kansainvälisille kentille
Suomisen on tarkoitus valmistua ensi kesänä ylioppilaaksi. Sen jälkeen miehen tie vie armeijan leipiin.
– Mieluusti urheilujoukkoihin, nuori kiekkomies tarkentaa.
Sen pidemmälle Suominen ei ole vielä tulevaisuuttaan miettinyt.
– Pitää katsoa, mikä tilanne urheilun suhteen silloin on. Minulla on vakaa tahto kehittyä ja kilpailla vielä pitkään, hän kertoo.
Suomisen silmissä siintävät kansainväliset kilpailukentät ja niillä menestyminen.
– Tulosten pitää alkaa kutosella, jos yleisessä sarjassa haluaa menestyä. Arvokisakarsinnat läpäisee yleensä noin 63 metrin heitolla, hän mainitsee.
Suominen on syntyjään piikkiöläinen, mutta hän on asunut Kaarinassa jo muutaman vuoden ajan. Lupaava urheilija myöntää, että häntä on kosiskeltu muiden seurojen riveihin.
– En ole harkinnut seuran vaihtamista. Siihen ei ole mitään tarvetta, Suominen päättää.
Kalevan kisoissa myös paimiolais- ja sauvolaisväriä
Viikonloppuna miteltävissä Kalevan kisoissa nähtäneen kolme paikallista urheilijaa, kun tulessa ovat Piikkiön Kehityksen kiekonheittäjä Juho Suominen, Sauvon Urheilijoiden keskimatkojen juoksija Antton Launto sekä Paimion Urheilijoiden pikajuoksija Emma Tainio.
Launnon urakka alkaa perjantaina, kun miehet juoksevat 1500 metriä suoraan loppukilpailuna. Alustavan aikataulun alkuerävaihe on pyyhitty listoilta pois, joten vielä torstaina Launto ei viivalle pääse.
Sauvolainen on tämän vuoden 1500 metrin Suomen tilastoissa sijalla 12. Parhaimmillaan hän on sijoittunut bravuurimatkallaan Kalevan kisoissa seitsemänneksi (2018 ja 2021). SM-halleissa Launnon paras noteeraus tonnivitoselta on peräti neljäs (2018).
– Suomen taso on ottanut valtavan loikan eteenpäin. Jokaisesta sijoituksesta saa siis taistella, Launto pohti kisaviikon maanantaina.
Launto on päässyt tänä kesänä 17 sadasosan päähän ennätyksestään, kun hän juoksi kesäkuun alussa Jyväskylässä ajan 3:50.26. Ennätys (3:50.09) on kipitetty Tampereella vuonna 2019.
– Tavoitteeni on päästä uudelle kymmensekuntiluvulle. Hyvän kisan se tietysti vaatii, Launto pohtii.
Sauvolainen juoksee viikonlopun aikana todennäköisesti myös 800 metrillä. Kahden kierroksen ratamatkan alkuerät juostaan lauantaina ja finaali sunnuntaina.
Tainio debytoi Kalevan kisoissa
Paimion Urheilijoiden Emma Tainio kilpailee Kalevan kisoissa sekä 100:lla että 200 metrillä. Satasen alkuerät ja finaali juostaan perjantaina, kakkosen erät ja loppukilpailu ovat ohjelmassa sunnuntaina.
Marraskuussa 20 vuotta täyttävä Tainio ei ole osallistunut aiemmin Kalevan kisoihin, vaikka hänen tulostasonsa olisikin siihen oikeuttanut. Viime vuonna Tainio edusti Suomea nuorten MM-kilpailuissa samaan aikaan kun Joensuussa miteltiin suomenmestaruuksista. Kaksi vuotta sitten paimiolainen kärsi vastaavasti loukkaantumisesta.
Vaikka Tainio on Kalevan kisojen ensikertalainen, hän läksii lähtötelineisiin kovin odotuksin.
– Finaalipaikka on tavoitteena molemmilla matkoilla, joskin kakkosella se on varmasti todennäköisempi, hän tuumii.
Tainio on taittanut 100 metrin sprintin tänä kesänä parhaimmillaan aikaan 11.99 sekuntia. Liian kovassa myötätuulessa matka on mennyt vieläkin kovempaa (11.90).
Tainion ennätys sataselta on kaksi vuotta sitten juostu 11.92.
– Juoksu on kulkenut nyt niin hyvin, että 11.8-alkuinen aika on realismia, hän toteaa.
200 metrin ennätystään Tainio on parantanut tänä vuonna liki puolella sekunnilla aikaan 24.33. Noteerauksellaan hän on matkan tämän vuoden Suomen tilastossa sijalla 17, kun sijoitus puolta lyhyemmällä matkalla on 24.
Paimion Urheilijoita viime vuoteen asti edustanut pikajuoksija Konsta Gröndahl päässee mukaan sunnuntaisiin 200 metrin alkueriin ranking-järjestelmän kautta. Vaikka nykyisin Turun Urheiluliittoa edustava Gröndahl ei olekaan rikkonut Kalevan kisojen suoraa tulosrajaa, hänen tämänvuotinen ennätyksensä (21.98) tuonee paikan lähtötelineisiin.
KALEVAN KISAT
Paikalliset tulessa
Perjantai 28.7.
Emma Tainio (PaimU), N 100m. Alkuerät klo 18.10, finaali klo 19.35
Antton Launto (SauvU), M 1500m. Finaali klo 20.38
Lauantai 29.7.
Juho Suominen (PiikKe), M kiekko. Karsinta klo 10.50
Antton Launto (SauvU), M 800m. Alkuerät klo 17.20
Sunnuntai 30.7.
Juho Suominen (PiikKe), M kiekko. Suominen heittää finaalissa kello 13, mikäli selvitti lauantaisen karsinnan
Emma Tainio (PaimU), N 200m. Alkuerät klo 14.50, finaali klo 17.55
Konsta Gröndahl (TuUL), M 200m. Alkuerät klo 15.14, finaali klo 18.05
Antton Launto (SauvU), M 800m. Launto juoksee finaalissa klo 18.30, mikäli selvitti lauantaiset alkuerät
