Kaarina on saamassa ensi vuonna liki 3,8 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia kuin kuluvana vuonna. Arvio perustuu Kuntaliiton keväällä julkaisemaan ennakkolaskelmaan, jonka luvut täsmentyvät syksyllä.
Kaarinalle suotiin täksi vuodeksi vajaat 24 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Mikäli Kuntaliiton arvio muuttuu todellisuudeksi, ensi vuoden lukema on reilut 27,7 miljoonaa euroa.
Toteutuessaan muutos toisi Kaarinaan ensi vuonna liki 16 prosenttia (15,7 %) suuremman valtionosuuspotin kuin tänä vuonna.
Vajaan 36 000 asukkaan Kaarinalle myönnettiin täksi vuodeksi 676 euroa valtionosuuksia asukasta kohden (väestötilasto vuoden 2022 lopulta). Ensi vuonna vastaava lukema olisi 774 euroa per asukas.
Kunnallislehti ei tavoittanut Kaarinan kaupungin edustajaa kommentoimaan laskelmaa käynnissä olevan lomasesongin vuoksi.
Ylijäämää miljoonatolkulla
Kaarinan viime vuoden tulos oli 9,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja kaupunki sai vähennettyä lainakantaansa 5 miljoonalla eurolla tilikauden aikana. Kaarinan kaupunkikonsernille ylijäämää kertyi 7,6 miljoonaa euroa, joten yhtiöt ja kuntayhtymät söivät pari miljoonaa euroa kaupungin tuloksesta.
Konsernin tilinpäätös paljastaa usein kaupungin todellisen taloustilanteen paremmin kuin varsinainen kaupungin tilinpäätös, sillä monet kunnat ovat siirtäneet keskeisiä toimintojaan yhtiöihin. Kaarinan kaupunkikonserniin kuuluu seitsemän tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja viisi kuntayhtymää.
Paimion ja Sauvon potit pienenevät?
Paimiolle ja Sauvolle valtionosuuksia saatetaan myöntää ensi vuodelle vähemmän kuin kuluvaksi vuodeksi. Kuntaliiton ennakkolaskelmassa Paimion potti pienenee reilulla 270 000 eurolla ja Sauvon reilulla 46 000 eurolla.
Paimion tämänvuotisten valtionosuuksien kokonaissumma on vajaat 10,2 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi lukema supistuisi reiluun 9,9 miljoonaan euroon, mikäli suuntaa antava arvio pitää paikkansa.
Sauvo sai täksi vuodeksi reilut 1,47 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Ensi vuoden potiksi ennakoidaan noin 1,45 miljoonaa euroa.
Jos ennakkolaskelma toteutuu, Paimion valtionosuudet laskevat ensi vuodeksi 2,7 prosentilla. Sauvossa vähennys olisi prosentuaalisesti suurempi (-3,1 %).
Paimiolle myönnettiin täksi vuodeksi 922 euroa valtionosuuksia asukasta kohden. Ensi vuonna summa putoaisi alle 900:aan (889 euroa) ennakkolaskelman toteutuessa.
Sauvossa valtionosuudet asukasta kohden laskisivat 504 eurosta 496 euroon, eli 8 eurolla.
Viimeisin tilikausi oli sekä Paimiossa että Sauvossa ylijäämäinen. Paimion tulos oli reilut 935 000 euroa plussalla ja Sauvon vajaat 528 000 euroa.
Valtionosuuksilla turvataan peruspalvelut
Valtionosuusjärjestelmällä tuetaan kuntien selviytymistä lakisääteisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamisessa. Järjestelmän tavoitteena on julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen ympäri Suomea kohtuullisella verorasituksella.
Kuntien valtionosuuksia leikattiin merkittävästi sote-uudistuksen tultua voimaan tämän vuoden alusta. Kaikkiaan leikkaustoimet vievät kuntien valtionosuuksista peräti kaksi kolmasosaa uusille hyvinvointialueille.
Esimerkiksi Paimio sai vielä viime vuonna hiukan yli 20 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Täksi vuodeksi summa putosi siis liki puoleen.
Valtionosuudet
- Valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen myöntämällä kunnille valtionosuuksia.
- Järjestelmän tarkoituksena on taata peruspalvelujen saatavuus ympäri Suomea kohtuullisella verorasituksella.
- Peruspalvelujen valtionosuuden määrä perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Valtionosuus kattaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoiminnan.
- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmällä rahoitetaan esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukio-opetusta, ammatillista koulutusta ja museoiden sekä teatterien toimintaa.
- Valtionosuudet maksetaan kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta. Lisäksi kunnille voidaan myöntää hakemuksesta valtionavustuksia.
Lähde: Kuntaliitto
