Viime vuonna alkanut ruokien hintojen nousu ei laantunut vuoden vaihteessa, vaan hintojen kallistuminen on jatkunut edelleen. Tämän vuoden maaliskuussa ruokien hinnat nousivat jopa 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Erityisesti lihat, kalat, vihannekset, sokeri, kahvi ja kananmunat ovat ottaneet nousukiidossa kärkipaikat. Nämä ovat tuotteita, mitkä löytyvät useimpien suomalaisten kauppalistoilta. Vihannesten ja lihojen hinnat ovat nousseet jopa yli 20 prosenttia.
Muutama vuosi sitten työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostivat elintarvikkeissa erityisesti laatua ja kotimaisuutta. Tällä hetkellä ennen arvossa olleet seikat voivat olla niitä, mistä pihistetään nousseiden hintojen vuoksi.
Asiakkaat
eivät ole valittaneet hinnoistaSauvon K-marketin kauppias Leo Silfver on tyytyväinen menneeseen kesään. Kun hinnat lähtivät viime vuonna nousuun, pelkäsi kauppias aluksi, miten joidenkin tuotteiden kohdalla tulee käymään. Hän pohti, onko menekki sen mukaista, mitä ennen.
Tilanne näyttää nyt kuitenkin huojentavalta, sillä asiakkaat eivät ole kokonaan luopuneet kesän sesokituotteista, esimerkiksi lihasta tai kalasta. Vaikka hinta määrää monin paikoin kuluttajien ostokäyttäytymistä, toteaa Silfver kalan ja lihan myynnin olleen kohtuullista.
– Ihmiset tulevat kesäksi mökeilleen nauttimaan lomasta ja siihen kuvioon kuuluu yleensä hyvä ruoka. Monet asiakkaat panostavat edelleen siihen, että tarjolla on laadukasta ja hyvän makuista ruokaa.
Lihan ja kalan myynti on kuitenkin vähentynyt viime vuosiin verrattuna, mutta tilanne ei ole niin huono, mitä alunperin kaupan alalla pelättiin.
– Kyllä siinä kaikenlaista tuli mietittyä ennen kesää, esimerkiksi tuleeko kalan tai naudanlihan myynti romahtamaan vai pyysykö se kohtuullisena.
Kauppiaan mukaan harmillisen usein ihmiset säästävät ostoskoristaan juuri niitä tuotteita, jotka sisältävät ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita. Vihannesten, kuitujen ja lihojen myynti on kokenut kolauksen maanlaajuisesti.
– Jos jostain tingataan, se on hevi-osasto, kala ja liha. Valitettavasti ne on juuri niitä ruokia, jotka pitävät yllä ihmisten terveyttä.
Silfverin mukaan kotimaisten tai paikallisten tuotteiden myyntiin hintojen nousu ei ole vaikuttanut. Edelleen kuluttajat suosivat Sauvossa koti- sekä lähituotantoa.
Nousseista hinnoista kauppias ei ole saanut huonoa palautetta. Hän uskookin jokaisen ymmärtävän kokonaiskuvan. Kauppa haluaa maksaa tuottajille, mitä pyydetään.
– On kaikkien etu, kun kotimaisia ja paikallisia tuotteita suositaan. Me emme tahdo nipistää niiden hinnasta.
Kotimaisista
tuotteista ei tingitäPaimion S-marketin marketpäälikkö Sari Sintonen kertoo, että sesonkiruokia ostetaan samalla tavalla kuin viime vuosinakin. Joidenkin ruokien kohdalla näkyy nousseet hinnat ja yksi merkittävin niistä on kala. Suomalaisten kesäruokien aatelistoon kuuluvan lohen hinta on noussut ja se on näkynyt menekissäkin.
– Kalan kysyntä on selkeästi vähentynyt viime vuosista, mikä on ymmärrettävää, sillä hinta on myös korkeampi.
S-marketin henkilökunta on pistänyt merkille, että kotimaisuus on edelleen asiakkaille tärkeä asia, josta ei haluta tingata. Usein, jos jostain vihanneslaadusta on tarjolla vain ulkomainen tuote, kysytään heti, missä kotimainen vaihtoehto on.
– Kyllä kotimaisia tuotteita vaalitaan ja myös vaaditaan löytyvän kaupan hyllyiltä, Sintonen muistuttaa.
Myös päin vastoin Sintosen mukaan tarjonnasta täytyy löytyä edullisimpia vaihtoehtoja ja se on asiakkaille tärkeää.
– On totta, että joistain tuotteista kotimaiset tuotteet ovat kalliimpia. Siksi haluamme tarjota asiakkaille mahdollisuuden, että he voivat valita itselleen paremman vaihtoehdon.
Sintonen kertoo, että he saavat nousseista hinnoista palautetta tasaiseen tahtiin. Usein ihmiset kuitenkin ymmärtävät, etteivät kaupan henkilökunta voi vaikuttaa tai mielivaltaisesti päättää hintoja. Kaikki tehdään ketjun yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Hanna Kammi-Rahnasto
Suomen Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta käy ilmi, että suomalaiset suosivat edelleen erilaisia viljatuotteita, joihin sisältyy muun muassa kaura ja vehnä. Myös riisin suosio kasvoi viime vuonna, sillä sitä suomalaiset söivät edellisvuotta enemmän.
Vuonna 2022 viljan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta kolmella kilolla ja oli noin 85,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää kului 48,9 kiloa, kauraa 10,9 ja riisiä 8,1 kiloa.
– Kauran kulutus pysyi taseen mukaan edelleen korkeana. Viime vuonna kauraa kului 10,9 kiloa henkeä kohti, mikä oli lähes sama määrä kuin huippuvuonna 2020, jolloin kulutus oli 11 kiloa, kertoo eritysasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.
Lihan kulutus laskussa
Lihojen kokonaiskulutus ja punaisen lihan syönti väheni jälleen viime vuonna. Lihan kulutus laski noin kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun lihan kokonaiskulutus oli 77,4 kiloa henkilöä kohti.
Naudanlihaa kului 17,0 kiloa henkilöä kohti, laskua oli lähes kahdeksan prosenttia. Sianlihan kulutus laski useana vuonna peräkkäin, mutta viime vuonna kulutus pysyi lähes samana kuin edellisvuonna ollen noin 28,8 kiloa.
– Hintojen nousu todennäköisesti vaikutti kuluttajien valintoihin niin lihalajien välillä kuin sisälläkin, Mikkola toteaa.
Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu oli pitkäaikainen trendi, mutta viime vuonna kasvu pysähtyi. Siipikarjanlihaa kulutettiin noin 28,3 kiloa henkilöä kohti. Nousseet hinnat ovat vaikuttaneet myös kalan kulutukseen, sillä sitä syötiin viime vuonna jo paljon vähemmän verrattuna edellisiin vuosiin. Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 14,5 kiloa henkilöä kohti vuonna 2022.
Suomalaiset
popsivat sitruksiaVaikka hinnat ovat nousseet, vihannesten syönti on pysynyt viime vuonna kohtuullisena. Tuoreiden hedelmien kulutus oli lähes 48 kiloa henkeä kohti.
Sitrushedelmiä siitä oli 11,9 kiloa ja muita tuoreita hedelmiä 36,0 kiloa. Tomaatteja tuotettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän ja niiden kulutus laski taseen mukaan lähes kahdeksan prosenttia, mutta muiden tuoreiden vihannesten kulutus hieman nousi. Tomaatteja käytettiin arviolta 10,5 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 53,2 kiloa henkeä kohti.
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.
