Puiden lehdet kahisevat rauhallisessa tuulessa, ja linnut laulavat puissa Sauvon Kirkonkylän Marttojen puheenjohtajan Minna-Mari Kakon sekä Janett Allenin ja Raija Högmanderin istuessa juttelemaan ekoteoista menneinä ja nykyisinä aikoina.
Ennen parsittiin, nykyisin roskiin
Nykyaikana vaatteita ja käyttötavaroita on helpompi heittää pois korjaamisen tai uudelleenkäyttämisen sijaan. Kun vaatteeseen tulee reikä, se heitetään roskiin kierrättämättä.
Allen toteaa elämän olleen ennen ekologisempaa rahanpuutteen vuoksi. Sittemmin, elintason noustua ekoteot ovat saattaneet jäädä vähemmälle.
Högmander on samaa mieltä:
– Aiemmin jouduttiin parsimaan ja säästämään. Kun rahaa tuli enemmän, haluttiin myös ostaa enemmän uutta, hän sanoo.
Vaatteissa oli ”kasvunvaraa”
Kolmikko muistelee, että ennen vanhaan tavaroiden ja vaatteiden kanssa oltiin monin verroin säästeleväisempiä. Niitä hankittiin pitkää käyttöikää ajatellen.
Esimerkiksi lapsille ostettiin kokoaan isompia vaatteita, jotta ne mahtuvat ylle myös lapsen kasvaessa. Sitä sanottiin ”kasvunvaraksi”.
Nykyisin vaatteita ei suunnitella kestämään pitkiä aikoja. Sen huomaa materiaalien muuttuneesta laadusta.
Allenin mielestä myös vaateyritysten mainonta, ja muuttuvat muoti-ilmiöt ohjaavat ostamaan vain uutta.
Kakko nyökkäilee.
– Onhan se muutenkin kaksipiippuinen juttu, kun yritykset tarjoavat työpaikkoja ja ovat elinkeino monelle, hän pohtii.
Luovuutta ja
kokeilumieltäEkologisen elämäntavan voi kokea haastavaksi tai kalliiksi, mutta marttojen omat konstit ovat yksinkertaisia.
Useimmat ekoteot eivät ole taikatemppuja, vaan vanhan ajan niksejä höystettynä uuden ajan luovuudella ja kokeilumielellä.
Ekoteot ja säästäminen kulkevat käsi kädessä.
Klassikko-esimerkki on vanhat verhot, joista voi ommella vaikka kangaskasseja kauppareissulle.
Allen on myös kutonut mattoja vanhoista vaatteista. Högmander muistelee Sauvon Kirkonkylän Marttojen järjestämää teemailtaa, jossa tuunattiin vanhoista T-paidoista uusia. Vanhoja tekstiilejä voi leikellä myös siivousliinoiksi.
– Vanhan paidan etu- ja takaosastakin saa jo kahdeksan liinaa talouspaperin tilalle, Allen toteaa.
Heräteostoksia voi välttää
Ekologisuus ruuanlaitossa voi ilmetä arjessa mitä yksinkertaisimmilla tavoilla:
Ostamalla vain tarvitsemansa määrän. Hyödyntämällä edellisen päivän ylijäämiä. Välttämällä heräteostoksia.
Martat vinkkaavat käyttämään vanhoja pullia ja leipiä hyväksi esimerkiksi köyhissä ritareissa tai leipävanukkaassa.
Högmander on huomannut, ettei mustikkametsässäkään enää käydä niin usein kuin aikaisemmin, vaikka sieltä saisi ilmaiseksi sekä marjoja että sieniä.
Kolmikko suosittelee marjojen keittämistä mehuksi tai pyöräyttämistä blenderillä smoothieksi.
– Monilta löytyy pihastakin viinimarjoja tai omenapuita, Allen tähdentää.
Uutta intoa ja vanhaa taitoa
Ennen ekoteot olivat normi, ja viime vuosina kiinnostus ympäristönsuojelua kohtaan on taas noussut.
Sauvon naiskolmikko on yhtä mieltä siitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana ympäristön huomioiminen on kääntynyt parempaan suuntaan. Muun muassa kirpputorit ovat nousseet suosioon, etenkin nuorten keskuudessa..
– Kirpputoreilta voi ostaa vaatteita tuunattavaksi. Kaiken ei tarvitse löytyä valmiina, Högmander ehdottaa.
Vaikka viime vuosina into esimerkiksi kierrätykseen ja tavaroiden uudelleenkäyttöön on noussut, ovat kädentaidot vähentyneet. Esimerkiksi käsityöohjeita ei löydy lehdistä yhtä usein, eikä koulujen käsityötunneilla opeteta välttämättä vaatteiden korjausta tai ompelua.
– Ennen kädentaitoja opittiin vanhemmilta, nykyään vain harvalta löytyy kotoa ompelukone. Taitoja voi kuitenkin opetella matalalla kynnyksellä.
Kolmikko suositteleekin hakemaan ohjeita esimerkiksi kirjastosta. He ovat saaneet paljon taitoja myös martta-toiminnan kautta.
Naiset kannustavat kokeilemaan uutta.
– Kaikki ekoteot ovat kotiinpäin.
