Sini Keränen halusi harjoitella omakotitaloasumista vuokraamalla mökin Sauvosta

0
Sini Keränen mökkeilee Sauvossa nyt kolmatta kesää.

SAUVO

– Kaksi viime kesää tämä on ollut ihan täysin työleiri. Nyt kolmantena kesänä olen voinut jo vähän rentoutuakin, Sini Keränen hymyilee mökillään Sauvossa.

Kaksi vuotta takaperin turkulainen, alun perin paimiolainen, Keränen päätti hankkia mökin pitkäaikaisvuokralle Sauvosta, kun siihen tarjoutui tilaisuus.

– Se oli ihan päähänpisto. Minulla on tarkoitus hankkia jossain vaiheessa omakotitalo ja tämä mökkeily on nyt hyvää harjoittelua sitä varten. Olin jo tarjonnutkin yhdestä omakotitalosta, mutta tarjous ei mennyt läpi ja sitten kun äitini mökkinaapurista tuli mahdollisuus vuokrata mökki, päätin kokeilla, Keränen sanoo.

Hänen ajatuksenaan oli vuokrata mökkiä noin viideksi vuodeksi ja sen jälkeen vaihtaa mökkielämä omakotitaloasumiseen.

– Mutta viisi vuotta menee kyllä nopeasti, voi olla, että vuokraan tätä pidempäänkin, hän pohtii. 

Keräsen vuokraama mökki on ollut pitkään tyhjillään.

– Tavallaan koen, että maksan vuokraa myös työlläni kun pidän mökkiä kunnossa, hän kertoo.

Pihanraivausta



Kun Keränen vuokrasi mökin, oli siinä juuri korjattu vesivahinkoa. Pihaa ei käytännössä ollut lainkaan, vaan se kasvoi pusikkoista metsää. 

Ensimmäinen kesä meni kokonaan raivatessa pihaa ja 1940-luvulla rakennettua mökkiä.

– En ole varsinaisesti tehnyt mökissä remonttia, vaan olen purkanut aiempien asujien remonttia. Poistin siis seinäpinnat ja otin hirret näkyviin ja vähän olen myös maalannut sisällä, Keränen kertoo.

Vasta toisena kesänä Keränen pystyi olemaan mökillään ensimmäistä kertaa yötä. 

– Minulla on ollut kissa kotona Turussa, joten olen ollut mökillä vain aina yhden yön kerrallaan. Nyt kun otin hänet mukaan mökille, niin voin ensimmäistä kertaa olla täällä pidemmän ajan kerralla.

Vaikka mökkeily on tähän mennessä ollut pääasiassa työntekoa, on Keränen silti nauttinut siitä.

– On ihanaa nähdä konkreettisesti oman työn tulos. Ja koska asun kaupungissa, niin parasta on tietysti, että täällä voi olla ihan maalla, hän toteaa.

Sähköt muttei vettä



Keränen on laittanut mökkiä ja sen pihaa pääosin kierrätysmateriaalein ja lähes kokonaan ilman rahaa.

– Kaikki huonekalut olen saanut tutuilta, FB:n roskalavaryhmästä tai ostanut kirpputoreilta, hän kertoo.

Hän on rakentanut itse pihalleen erilaisia terasseja ja oleskelualueita – ja niihinkin löytänyt rakennusmateriaalit kierrätettyinä.

– Minusta on hauska ajatus, että olen hankkinut periaatteessa vain ruuvit uutena, hän sanoo.

Viime syksynä hän osti mökin pihalle tynnyrisaunan – sen tosin poikkeuksellisesti ihan uutena.

– Sitä ennen täällä ei ollut ollenkaan saunaa. Ajattelin, että tynnyrisauna on sellainen, minkä saan sitten mukaani kun jossain vaiheessa hankin sen omakotitalon.

Myös terasseja on rakennettu sillä ajatuksella, että ne voi ottaa tarvittaessa purkaa helposti.

– Olen rakentanut terassin eurolavojen päälle, että sen saa helposti purettua pois. Mutta voi tietysti olla, että mökin seuraava vuokralainen toivoo, että ne jätetään paikalleen.

Keräsen mökillä on sähköt, mutta vettä sinne ei tule.

– Tuon veden kotoa tai sitten haen kaupan vesipisteeltä kauppareissun yhteydessä. Saunassa erittäin toimiva on ollut retkisuihku ja olen pärjännyt saunareissut vain yhdellä ämpärisellä vettä, Keränen kertoo.

Vinttikummitus



Mökillä Keräsen aika on mennyt pitkälti pihanlaittoon ja rakenteluun, mutta muutoin hän nauttii mökillä esimerkiksi viljelystä ja erityisesti lukemisesta.

– Olen kerännyt mökille mökkikirjastoa, jossa on pääosin sellaista kevyttä mökkiluettavaa.

Sisällä hänen lempipaikkansa onkin puusohvan lukunurkkaus ikkunan alla.

– Siitä tulee valoa hyvin sisälle, niin näkee lukea.

Ulkona puolestaan Keräsen lempipaikka on riippumatto.

Mökillä hän viihtyy myös viljelypuuhissa ja hän on istuttanut kasvamaan muun muassa raparperia, pienen mansikkamaan, tomaatteja ja valkosipulia.

Vieraitakin Keräsen mökillä on käynyt, muttei vielä yökyläilemässä.

Aluksi häntä jännitti olla mökillä ihan yksin.

– Nukuin yön radio auki, koska täällä oli niin hiljaista. Vintillä asuu myös kummitus, joka yhtenä yönä avasi kesähuoneen oven, Keränen naurahtaa.

– Mutta nyt kun olen saanut Untamo-kissani tänne seuraksi, niin yksin yöpyminenkään ei enää jännitä, hän toteaa.