Sosiaalisessa mediassa nousi esille keskustelunavaus, jossa kerrottiin väkivaltaisen nuorisojengin rantautumisesta Paimioon. Sitä seurannut keskustelu herätti huomiota ja jopa pelkoa ja sai meidätkin toimituksessa ihmettelemään, mistä on kyse.
Toimitus on uutistyön kupeessa nähnyt yhden netissä levinneen videon, jossa nuori, arviolta 13-vuotias poika lyö ja käskyttää nuorempaa poikaa. Videolla näkyy hyvin ikävä kiusaamistilanne, mutta kuten joku somessa totesikin, ei videolla näy mitään liivijengiläisiä, vaan hakoteillä olevia lapsia.
Videoita on tiettävästi muutamia, mutta ainakaan tuon nähdyn perusteella on mahdotonta sanoa, kuinka laajasta ja ylipäätään millaisesta kiusaamis- ja väkivaltailmiöstä on kyse. Tätä voi tietenkin ruotia sosiaalisessa mediassa, mutta faktat puuttuvat. Uhkana on, että huhuista ja luuloista tulee somekeskusteluissa totuuksia, jotka ruokkivat vääriä johtopäätöksiä ja voivat myös johtaa vaarallisiin lopputuloksiin.
On tärkeää muistaa, että vain viranomaiset, ja tässä tapauksessa poliisi voi tutkia asiaa, ja selvittää tapahtumat ja niiden vaatimat toimet.
Tässä kuten monessa muussakin asiassa ihmisten kokemukset ovat subjektiivisia ja niiden pohjalta syntyvä kuva helposti vain mutu-tuntumaa. Siksi on hyvä muistaa, että varsinkin tekijöiden henkilöllisyyksien arvuuttelu sosiaalisessa mediassa on riskialtista. Pahimmillaan siinä saatetaan leimata nuoria, joilla ei ole minkäänlaista osallisuutta tapahtumiin. Poliisi on kertonut, että he ovat tunnistaneet videoiden henkilöitä ja muillehan asian ei pitäisi edes kuulua.
Hyvä on myös muistaa, että väkivaltavideoiden jaosta voi syyllistyä jopa rikokseen, jossa rikosnimike voi olla esimerkiksi kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.
Väkivaltavideoilla haetaan huomiota, joten niitä ei myöskään pidä jakaa. Tässä on iso vastuu myös keskustelupalstojen ylläpitäjillä.
Jälleen kerran on hyvä muistaa, että kaikki ei sosiaalisessa mediassa ole myöskään välttämättä sitä, miltä se ensisilmäyksellä näyttää ja monenlaisia tekoja voidaan myös lavastaa huomion perässä.
Tärkeintä on nyt kuunnella nuoria, keskustella heidän kanssaan ja puuttua tilanteisiin jos sellaisia nähdään – ei kuitenkaan sosiaalisessa mediassa osoitellen vaan ihan livenä keskustellen tai sellaisten tahojen kautta, jotka ammatikseen toimivat nuorten parissa.
