Suurin osa Suomeen tulleista ukrainalaisista on asunut Suomessa nyt jo noin puolentoista vuoden ajan. Muuttoliikettä on tosin ollut molempiin suuntiin. Edelleen Ukrainasta muuttaa Suomeen ihmisiä, ja osa taas palaa takaisin kotimaahansa.
– Kun vielä vuosi sitten tähän aikaan ukrainalaisilla oli sellainen väliaikainen olo ja moni ajatteli palaavansa kotimaahansa syksyllä ja myöhemmin keväällä, niin nyt on hyväksytty, että tämä tilanne voi jatkua pitkäänkin, Paimion ja Sauvon maahanmuuttokoordinaattori Tiia-Mari Tiittanen sanoo.
Niinpä Tiittasen mukaan he, ketkä ovat poteneet eniten koti-ikävää, ovat nyt tehneet päätöksen paluusta. Toisaalta he, ketkä ovat päättäneet jäädä, haluavat nyt kotiutua.
Myös uusia asukkaita on tullut sekä Paimioon, Sauvoon että Kaarinaan.
– Kuitenkin lähinnä yksittäisiä ihmisiä ja pääosin täällä jo asuvien ukrainalaisten perheenjäseniä, Kaarinan maahanmuuttokoordinaattori Matilda Pärssinen sanoo.
Kausityöntekijät palaavat Ukrainaan
Paimiossa asuu tällä hetkellä noin 350 ukrainalaista ja Sauvossa 150. Kaarinassa ukrainalaisia asuu noin 130.
Kesän ajaksi Paimioon ja Sauvoon saapui lisäksi paljon ukrainalaisia kausityöntekijöitä, jotka palaavat kotimaahansa syksyn mittaan. Kaarinassa kausityöntekijöitä ei ole.
– Viime vuonna kausityöntekijöitä oli Sauvossa ja Paimiossa noin 900, mutta tältä kesältä tarkempia tietoja ei ole. Ainakaan pulaa kausityöntekijöistä ei käsittääkseni ole ollut, Tiittanen sanoo.
Kausityöntekijät asuvat useimmiten työpaikkojensa majoitustiloissa esimerkiksi marjatiloilla. Sen sijaan pidempään Suomessa olleet ukrainalaiset eivät majoitu marjatiloilla, sillä kausityöntekijöille suunnitellut asunnot eivät usein ole talviasuttavia.
Viime vuoden toukokuussa Paimiossa ja Sauvossa siirryttiin majoituksen kuntamalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta järjestää ukrainalaisille majoitusta, jonka kustannuksia Maahanmuuttovirasto korvaa. Kaarinassa ei ole käytössä ukrainalaisten majoittamisessa vastaavanlaista kuntamallia, vaan vastaanottokeskus on suoraan vuokrannut asuntoja Kaarinasta ukrainalaisille.
Kuntamallin majoitustoiminta lakkaa tämän vuoden loppuun mennessä.
Kotikuntia haettu vain vähän
Suomessa asuvat ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaa itselleen maaliskuun alusta alkaen. Paimiosta kotikunnan itselleen on rekisteröinyt 40 ukrainalaista, Sauvosta 24 ja Kaarinasta reilut 50 henkilöä.
Kotikuntaa voi hakea, kun henkilö on asunut Suomessa vuoden, hänellä on suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuoden voimassa ollut tilapäisen suojelun oleskelulupa. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista.
– Paimiossa ja Sauvossa kotikunnan hakemisessa on sellainen kannustin, että kotikunnan hakeneiden on mahdollista jäädä asumaan kuntamallin asuntoon, Tiittanen sanoo.
Vaikka kuntamalli päättyy, ukrainalaiset voivat siis solmia omat vuokrasopimukset mahdollisuuksien mukaan pääasiassa samoihin asuntoihin, joissa he jo asuvat. Jos kotikuntaa ei hae, ukrainalaiset siirtyvät asumaan vastaanottokeskuksiin.
Kotikuntaa hakeneet siirtyvät saman toimeentulon piirin kuin muutkin kuntalaiset. Oikeus vastaanottorahaan päättyy, mutta he ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin.
Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty aiemmin Turussa vastaanottokeskuksen kautta, mutta kuntalaisuuden myötä palvelut siirtyvät hyvinvointialueen piiriin. Myös esimerkiksi lasten päivähoitopaikan hakeminen helpottuu kuntalaisuuden myötä.
Paimiossa ja Sauvossa kotikunnan hakemisesta on järjestetty ukrainalaisille infoilta ja toinen vastaava järjestetään vielä syyskuussa.
– Olemme myös lähettäneet kaikille kuntamallin asukkaille asiasta kirjeet, Tiittanen kertoo.
Vaikka kotikuntahakemuksia on jätetty Paimiossa ja Sauvossa vielä melko vähän, Tiittanen on kuitenkin toiveikas tulevien hakemusten suhteen.
– Uskon, että moni on ollut nyt kesän töissä ja ajatus on, että kunhan kausityöt loppuvat, niin sitten he perehtyvät tähän asiaan, hän uskoo.
Osallistavaa toimintaa
Maahanmuuttokoordinaattoreiden mukaan ukrainalaisten tilanteessa on meneillään nyt vakiintumisvaihe. He ketkä päättävät jäädä Suomeen, sitoutuvat jäämiseen nyt eri tavalla, kun tilannetta ei koeta enää niin väliaikaiseksi. Moni esimerkiksi panostaa nyt suomen opiskeluun ja yrittää hakea pysyvämpiä töitä.
– Akuutti hätä ja kriisitilanne on nyt ohitse, eikä esimerkiksi tavaralahjoituksia tarvita enää samalla tavalla kuin aikaisemmin, Tiittanen sanoo.
Esimerkiksi Paimiossa toiminut Ukraina-avun toimipiste Vistantien varressa toimii nykyisin pääasiassa ukrainalaisten “olohuoneena”, jossa he voivat järjestää erilaisia tapahtumia. Paikassa on järjestetty esimerkiksi lasten syntymäpäiviä.
Sauvon Hakkis-Center on puolestaan avoinna tämän vuoden loppuun saakka ja toimii nykyisin kaikille kuntalaisille avoimena vaatekierrätyksenä. Paikalle on suunniteltu kierrätyskeskusta ja kaavailtu on myös isomman lahjoituserän viemistä Ukrainaan.
Materiaalisen avun sijaan ukrainalaiset kaipaavat nyt ennen kaikkea yhteisöllisyyttä.
– Nyt kaivataan enemmän sellaista osallistavaa toimintaa, että pääsee yhteiskuntaan osalliseksi ja kotoutuu ja kotiutuu, Pärssinen sanoo.
Monet yhdistykset esimerkiksi tarjoavat toimintaa ukrainalaisille, mutta myös yksittäiset ihmiset voivat auttaa ukrainalaisia kotiutumaan.
– Voi vaikka pyytää naapurin yksinhuoltajaäitiä kahville tai esimerkiksi mennä pihalle istumaan seuraksi, Tiittanen vinkkaa.
Lue lisää:
Ukrainalaiset voivat pian hakea kuntalaisiksi – ”Se helpottaisi monin tavoin heidän tilannettaan”
