Teksti: Hanna Hyttinen, Julian Rauhaniemi
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha valmistautuu hoitotakuun kiristymiseen, joka astuu voimaan 1. syyskuuta. Uutta sote-henkilöstöä ollaan palkkaamassa niin avoterveydenhuollon, suun terveydenhuollon kuin mielenterveyshuollonkin yksiköihin.
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennetaan portaittain. Syyskuun alusta alkaen hoitotakuu on perusterveydenhuollossa 14 vuorokautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta. Marraskuussa 2024 hoitotakuu kiristyy entisestään: perusterveydenhuollossa seitsemään vuorokauteen ja suun terveydenhuollossa kolmeen kuukauteen.
Lääkärille pääsy takkuaa Kaarinassa
Varha piti tiistaina 22. elokuuta mediatilaisuuden, jossa se listasi lähtökohtiaan hoitotakuun tiukentumisen alla. Samalla julkaistiin konkreettisia tietoja siitä, kuinka nopeasti kussakin varsinaissuomalaisessa kunnassa pääsee hoitoon.
35 prosenttia Varhan kaarinalaisasiakkaista pääsi heinäkuussa hoitajan vastaanotolle seitsemässä päivässä. 14 päivän otannalla prosenttiluku nousi 65:een ja 30 päivän kuluessa 95:een.
Lääkärille pääsi heinäkuussa seitsemässä päivässä vain 18 prosenttia paikallisista asiakkaista. Luku on koko Varsinais-Suomen matalin: keskimäärin lääkärille pääsi samassa ajassa 43 prosenttia maakunnan asukkaista.
14 vuorokaudessa, eli uuden hoitotakuun puitteissa, kiireettömälle lääkärin vastaanotolle pääsi 27 prosenttia kaarinalaisista asiakkaista. Prosenttiosuus nousi 60:een, kun ajanjaksoksi pidennettiin 30 päivää.
Suun terveydenhuollon puolella tilanne oli tilastointihetkellä parempi. Kaarinalaisista 96 prosenttia pääsi hammaslääkärille 120 vuorokauden, eli uuden hoitotakuun, puitteissa.
– Kaarina on ollut meillä huonoiten väestömäärään nähden resursoitu paikka. Me olemme lisänneet sinne resursseja, joten tilanne näyttää nyt valoisammalta. Nämä luvuthan katsovat taaksepäin, mutta tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta, Varhan avoterveydenhuollon johtaja Suvi Vainiomäki totesi tiedotustilaisuudessa.
Paimio–Sauvo selvästi Kaarinaa edellä
Paimio–Sauvon kansanterveystyönkuntayhtymässä 83 prosenttia asiakkaista pääsi heinäkuussa hoitajan vastaanotolle seitsemän päivän kuluessa. Lukema on siis liki 50 prosenttiyksikköä korkeampi kuin mitä vastaavan ajan odote oli Kaarinassa.
Myös lääkärille pääsyssä oli merkittävä ero naapuruskuntien välillä. Kun Kaarinassa vastaanotolle pääsi seitsemässä päivässä 18 prosenttia asiakkaista, Paimio–Sauvo-yhtymässä vastaava luku oli 60 prosenttia. Tosin 14 päivän prosenttiosuus ei ole Paimio–Sauvossa järin paljon korkeampi kuin seitsemän päivän: 64 prosenttia.
Hammaslääkärille paimiolaiset ja sauvolaiset pääsivät yhtäältä kattavasti: 97 prosenttia neljän kuukauden, eli voimaan astuvan hoitotakuun puitteissa.
Lisää virkoja, mutta tekijät puuttuvat
Varha on rekrytoinut uusia sote-alan ammattilaisia valtion lisärahoituksen turvin. Prosessi on kuitenkin vielä osittain kesken.
– Olemme saaneet lisää virkoja. Nyt meidän haasteenamme on saada rekrytoitua ihmisiä, Varhan tulosaluejohtaja Mikko Pakarinen kertoo.
Avoterveydenhoidon puolelle ollaan palkkaamassa esimerkiksi 20 terveyskeskuslääkäriä ja 20 hoitajaa.
– Kesä ei ole parasta aikaa rekrytoida, mutta arviolta puoliin paikoista ollaan saatu tekijä. Mielestäni se on jo ihan hyvä, Suvi Vainiomäki arvioi.
Vainiomäki sanoo, että etenkin kauemmas kasvukeskuksista on ollut vaikeaa rekrytoida hoitohenkilöstöä. Tästä johtuen Varha on perustanut keskitetyn etäpalvelutuotannon.
Uudessa yksikössä työskentelee kahdeksan lääkäriä ja kahdeksan hoitajaa. Toimipaikka sijaitsee Turussa, vaikka käytännössä se palvelee erityisesti niitä alueita, joissa on vajaata resurssia. Yksikön ammattilaiset eivät tee sen nimestä huolimatta pelkästään etätöitä, vaan käyvät myös paikan päällä terveyskeskuksissa.
Vainiomäki viittasi tiedotustilaisuudessa eritoten Laitilan ja Uudenkaupungin alueisiin, kun puhe kohdistui etäpalvelutuotantoon.
– Autamme niitä alueita, joissa on eniten pulaa, hän kiteyttää.
Osa viikosta Turussa, osa muualla
Sote-alaa ravisteleva henkilöstövaje ei ole yksin Varhan murhe, vaan ongelma on kansallinen. Pakarisen ja Vainiomäen mukaan Varha pyrkii kilpailemaan työntekijöistä muun muassa joustavammilla työjärjestelyillä.
– Varhan etu on siinä, että jos meillä on hankaluuksia saada maakunnan reuna-alueille henkilöstöä, me voimme muodostaa yhteisiä työnkuvia. Työntekijä työskentelee osan viikkoa Turussa ja osan viikkoa pienillä asemilla, päihde- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Tommi Väyrynen kertoo.
Hoitotakuun kiristäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa asiakkaan hoidon tarve tulee arvioida samana arkipäivänä, jona hän ottaa yhteyttä. Aiemmin se on pitänyt tehdä kolmen vuorokauden sisällä yhteydenotosta.
Hoidontarpeen arvioinnissa terveydenhuollon ammattilainen arvioi, minkä ammattilaisen apua asiakas tarvitsee.
– Tämä ei tarkoita automaattisesti lääkärille pääsyä, Pakarinen muistuttaa.
Etäasiointia lisää, jos mahdollista
Hoitotakuun kiristymiseen valmistaudutaan paitsi lisärekrytoinneilla ja tarvittaessa yksityisen sektorin palveluihin turvautumisella myös sähköisen asioinnin lisäämisellä. Keinoja ovat niin itse- ja omahoidon, neuvonnan kuin etäasioinninkin lisääminen niissä asioissa, joissa se on mahdollista.
Haaste hoitotakuun toteutumisen seuraamisessa on, että tilastot eivät tällä hetkellä näytä täydellistä kuvaa tilanteesta. Tämä johtuu siitä, että vain osaan käynneistä voidaan laskea odotusaika. Varhassa tilastointiin on kuitenkin panostettu ja tulokset alkavat vähitellen näkyä. Tässäkään asiassa Varha ei ole yksin, vaan saman asian kanssa kamppaillaan muillakin hyvinvointialueilla.
– Tässä me olemme valtakunnan parhaita eli me pystymme mittaamaan Suomessa parhaiten sen, miten meillä hoitoon pääsy tapahtuu, Vainiomäki vakuuttaa.
