– Kyllä minä tiedostan varsinkin lapsiarjen alettua, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä aktiivisia. Se on ymmärrettävää, mutta minulle tällainen elämäntyyli on luonnollista, toteaa monessa mukana oleva sauvolainen Laura Hannula.
Sauvolaisen Laura Hannulan kädenjälki näkyy koko elokuun ajan Paimiossa, Käsityömuseo Miilassa. Vaatesuunnittelijan näyttely Aika ajaton, jälki jäljetön – tämän olen oppinut esiäideiltäni kestävästä muodista toteutetaan osana Paimion muotiviikkoa. ja siinä yhdistyvät kansanperinne ja kiertotalous. Näyttelyn asukokonaisuudet ovat uusia ja vanhoja, arkeen ja juhlaan, mutta niitä kaikkia yhdistää taito ja halu tehdä vaate siitä materiaalista, mitä tarjolla on, säästeliäästi.
Näyttelyn avajaiset tänään perjantaina 4.8. klo 16 alkaen ovat osa kansallispukujen tuuletuspäivää ja osallistujien toivotaan pukeutuvan kansallispukuun tai sen osaan.
Sauvon ainoa vihreä valtuutettu
Sauvon kunnanvaltuustossa Laura Hannula on ainoa vihreä. Kiinnostus politiikkaan juontuu nuoruudesta ja koulussa hän kuuluikin oppilaskuntaan. Sen vuoksi tuntui hyvältä ajatukselta siirtää osaamista myös kunnallispolitiikan puolelle. Ainoana vihreiden valtuutettuna hän myöntää, että osallistuminen herätti alkuun jännityksen tunteita. Positiivinen palaute on kuitenkin yllättänyt Hannulan ja hän on valinnut tarkkaan linjansa tehdä politiikkaa.
– Olen päättänyt olla raivo rehellinen. Monet ihmettelevät, miksi tuon esiin joissain asioissa tietämättömyyteni. Mielestäni on kuitenkin parempi olla oppivainen, kiinnostunut ja rehellinen kuin yrittää esittää muuta.
Hannula tähdentää, että politiikka rakentuu pitkälti siten, että 95% päättäjistä ei tiedä kaikista asioista kaikkea. Myös kunnallispolitiikassa joudutaan tekemään päätöksiä vajailla tiedoilla, sillä välttämättä aikaa ja resursseja ei ole aina tarpeeksi perusteellisiin selvityksiin.
Kansallispuvut veivät mennessään
Laura Hannula on kotoisin Rauman Lapista. Sieltä hän päätyi opintojen perässä Turkuun, jonka jälkeen he alkoivat puolisonsa kanssa etsimään sopivaa kotia ja paikkakuntaa perheen perustamiseen. Sauvo tuntui sopivalta vaihtoehdolta, sillä se oli lähellä Turkua, mutta kuitenkin maaseudun rauhassa. Ammatiltaan Hannula on muotoilija ja syksyllä odottaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen.
Hannula oli aina hyvä koulussa, erityisesti matematiikka sujui. Häntä ei kuitenkaan kiinnostanut akateeminen ura, vaan käsillä tekeminen. Nyt hän työskentelee yrittäjänä ja tekee töitä vaatetusalan parissa ja erityisesti kansallispuvut ovat erityisosaamista. Niiden pariin tie löytyi tanhuharrastuksen pyörteistä ja tällä hetkellä Hannula toimii kansallispukuaktiivina.
– Olen aina ommellut paljon ja rakastan korjata sekä huoltaa kansallispukuja. Olen myös tanhun myötä oppinut tykkäämään niihin pukeutumisesta, vaikka tällä hetkellä suhteeni pukuihin onkin ammatillinen.
Kierrätysintoilijana Hannula pitää siitä, että kansallispuvut ovat ekologisia juhla-asuja. Hänen omaan ideologiaansa kuuluu, että vaatteita pystyisi käyttämään mahdollisimman pitkään ja ne on tehty luonnonmateriaaleista. Nämä kaikki yhdistyvät kansallispuvuissa.
– Toivoisin, että ihmiset uskaltautuisivat käyttämään niitä enemmän. Siksi tulevan lauantain kansallispukupiknikin kaltaiset tapahtumat ovat hyvä mahdollisuus pukea niitä ylle.
Sauvon sirkuttaja kertoo kierrätysvinkkejä
Laura Hannula päivittää instagramia nimellä sauvonsirkuttaja. Hän päätyi perustamaan tilin alunperin sillä tarkoituksella, että päivittäisi Sauvoon muuttoaan. Tulivathan he puolisonsa kanssa isommalta paikkakunnalta maalle tuntematta sieltä yhtä ainutta ihmistä. Instagramiin hän päivittelee julkaisuja ”Minä olen”-näkökulmalla itselleen tärkeistä aiheista.
Yhtenä sellaisena toimii muun muassa luonnonsuojelu ja kierrättäminen. Hannula on on aina ollut kiinnostunut ympäristöstä ja kasvanut kierrätysintoilijaksi. Osin tähän on vaikuttanut nuoruuden partioharrastus ja osin oma ammatti.
– Järkytyin, kun kävimme kouluaikoina tutustumassa paikkaan, johon oli viety yhden vaatekaupan vaatteet, jotka eivät olleet menneet kaupaksi. Siitä lähti ajatus, että materiaali ei ole vain roskaa ja jokaiselle tavaralle täytyy olla oikea tapa lajitella se kestävällä tavalla.
Hannulan mielestä on väärin alkaa syyttämään yksittäisiä ihmisiä kuluttamisesta. Toki kaikki voisivat oppia tekemään parempia valintoja, mutta 90-luvulla alkaneen kuluttamiskulttuurin systeemin olisi hyvä muuttua.
Luonnonsuojelu on aktiiviselle Hannulalle sydämen asia ja varsinkin maalle muuton myötä siitä on tullut yhä tärkeämpää.
– Täällä luonto tulee ihan lähelle, jopa iholle. Ajattelen, että meillä ei ole yhtään mitään tulevaisuudessa, jos luonto ja ympäristömme kärsii, kokee tuhoa ja lopulta katoaa ympäriltämme.
