“Nyt täytyisi vain hermon kestää” – heikko tai välttävä sato tulossa

0
Puintikuva Paimion Sukselasta.

– Syysviljat ovat kypsiä, mutta muuten on vihreetä, sanoo paimiolainen maanviljelijä Kimmo Määttänen.
Omat Spencer-syysvehnänsä Määttänen on jo puinut, mutta kevätviljojen puintiin hän arvelee pääsevänsä vasta parin, kolmen viikon kuluttua.
– Tämän syysvehnän kohdalla satotaso on kohtalainen, mutta ei missään nimessä hyvä. Kevätviljojen kohdalla sato tulee olemaan heikko tai erittäin heikko, hän arvelee.
– Ei niistä hyviä saa enää tekemälläkään, vaikka onhan tässä vielä kasvukautta jäljellä, ja lämpöäkin kai vielä luvassa. Nyt täytyisi vaan hermon kestää.
Määttänen kiteyttää muutamalla sanalla syyn siihen, miksi satonäkymät ovat selkeästi keskimääräistä heikommat:
– Ensin pitkä piinallinen kuivuus ja helle. Sitten vettä ja aina vain vettä.
Kerkolan tilaa Kravinkujan tuntumassa viljelevällä Määttäsellä on tällä hetkellä tuleentumassa kauraa, ohraa, vehnää ja rypsiä. Lisäksi heinästä on toiveena kakkossato.
– Heinä ei kasva ilman vettä, mutta moni muu kasvusto on saanut vettä jo liikaakin.
Määttäsen toiveena on, että edes kaurasato olisi tänä syksynä lähellä normaalia.
– Mutta keskiarvon alapuolelle jäätäneen kaurankin kohdalla, hän ounastelee.
Joissakin tiedotusvälineissä on jo väläytelty sanaa ”katovuosi”. Aiheesta vai aiheetta?
– Paikoitellen voi olla katoakin. Ja se on varmaa, että jos on tosissaan investoinut, niin ei näillä satomäärillä lainoja kovin isosti lyhennetä.
Töitä viljelijät saavat silti paiskia aamusta iltaan.
– Nyt pitäisi taas jo kylvääkin. Onhan se aika työlästä, kun puinti ja kylvöt osuvat samaan ajankohtaan, Määttänen tuumii.

Heikko tai välttävä

– Syyskuun alkupuolen sää määrittää pitkälti sen, minkälainen sato kevätviljoista saadaan. Toistaiseksi kesä on ollut kovasti haasteellinen, mutta en kuitenkaan vielä heittäisi kirvestä kaivoon.
Näin sanoo ProAgria Länsi-Suomen agrologi Anna-Sofia Koivu ja toivoo, että syksy jatkuu lämpimänä mahdollisimman pitkään.
Pitkän kuivan kauden jälkeiset sateet ovat aiheuttaneet viljoille jälkiversontaa.
– Jälkiversonnan myötä pellot menivät uudelleen vihreiksi. Nyt tarvitaan lämpöä, että saadaan nuo sivuversotkin valmistumaan ja puiduiksi hyvänlaatuisina..